Paunosen piikkarit: Tokion tulkintoja, ristivetoa ja sukupuolitestien paluu

Saga Vanninen venyi Tokiossa seitsemänneksi, samalla kun suomalaisen yleisurheilun johto kiisteli onnistumisen tasosta ja kansainväliset lajiliitot palauttivat sukupuolitestit.

Saga Vannisen seitsenottelu Tokion MM-kisoissa sujui välillä varsin tahmeasti. Lopputulos oli lopulta kelvollinen seitsemäs sija viimeisen kahden onnistuneen lajin ansiosta. Vannisen virolainen valmentaja Erki Nool ehti jo huolestua suojattinsa ”matalasta emotionaalisesta tilasta”.

Suomennettuna kyse taisi olla itsensä voittamisesta. Tuttua taistelua kaikille urheilijoille, myös piikkarimiehelle, usein siinä onnistumatta.

Ehkä Vannisella oli myös arkirealismia. Kun hänen sijoituksensa oli viiden lajin jälkeen 9:s, siitä oli luvassa palkintorahaa nolla dollaria, mutta nousu lopussa kaksi pykälää toi 6 000 dollaria. Tarpeellinen rahamäärä pienten palkkioiden yleisurheilijalle. Voittajat kuittasivat jo paremman 70 000 dollarin shekin.

SUOMEN MENESTYS yleisurheilun MM-kisoissa herätti keskustelua. Onnistuttiinko vai ei?

”Suomi ei epäonnistunut MM-Tokiossa, sanoo SUL:n huippu-urheilujohtaja”, otsikoi Helsingin Sanomat (22.9.) haastateltuaan Tuomo Salosta.

Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarinen oli kuitenkin eri mieltä omassa kolumnissaan (yleisurheilu.fi):

– Yleisesti tulokset olivat monella mittarilla pettymys sekä urheilijoille, valmentajille että lajin ystäville. On selvää, että nykyinen menestymisen taso ei vastaa tavoitteitamme eikä potentiaaliamme.

Valmennusjohtoa Pakarinen ei syyttänyt, vaan kertoi puheenjohtajan kantavan vastuun.

– Meidän on katsottava peiliin ja tehtävä tarvittaessa muutoksia.

Syntyykö tästä ristivedosta kehitystä liiton sisällä?

NAISTEN SARJA halutaan turvata. Kansainvälinen yleisurheiluliitto World Athletics otti menneenä kesänä käyttöön naisten sukupuolitestit. Myös kv. hiihtoliitto FIS on tehnyt saman päätöksen.

Sukupuolitestien avulla selvitetään urheilijoilta sukupuolikromosomit. Yleensä miehillä on xy-kromosomit ja naisilla xx-kromosomit.

Testin avulla halutaan rajata naisten sarjojen ulkopuolelle urheilijat, jotka ovat käyneet läpi miehisen puberteetin. Testituloksilla rajataan vain suurkisoihin osallistumista. Pienemmissä kisoissa osallistumisoikeus on laveampi.

WA:n selvitysten mukaan vuodesta 2000 lähtien noin 50–60 urheilijaa, joilla taustalla on miehinen puberteetti, on yltänyt naisten finaalitasolle yleisurheilun globaaleissa arvokisoissa.

Muutama vuosikymmen sitten oli tavallista, että naisilta vaadittiin kv-kisoihin sukupuolitesti, joka oli kerran otettu yksinkertainen sylkinäyte, mutta siitä luovuttiin moninaisista syistä johtuen joksikin aikaa.