Syke

Syke kertoo rasituksen. Sydämen sykkeen avulla voi seurata rasituksen tasoa ja määrittää sopivan tehon jokaiseen harjoitukseen. Näin kestävyyden kolmen eri osa-alueen eli perus-, vauhti- ja maksimikestävyyden kehittäminen onnistuu parhaalla tavalla.

Syke ja kestävyysharjoittelu. Kestävyysharjoittelu vahvistaa tehokkaasti sydäntä, koska veri palautuu dynaamisen lihastyön ansioista nopeasti sydämeen. Näin sydän täyttyy verellä jokaisella lyönnillä. Vahvistunut sydän jaksaa pumpata joka iskulla huomattavasti enemmän verta lihaksiin kuin heikkokuntoinen sydän. leposyke laskee, ja lihakset saavat aiempaa vähemmällä lyöntien määrällä enemmän verta käyttöönsä, eikä  hengästyminen rasituksessa tapahdu niin helposti. Eri tehoalueilla liikkuminen kehittää kestävyyden eri osa-alueita ja nostaa kuntoa monipuolisesti. Jokainen osa-alue on tärkeä kehittymiselle. Vähän liikkuneella kuntoilijalla hyvin rauhallinen juoksu ja sauvakävely vahvistavat tehokkaasti sydäntä, mutta kokenut kilpakuntoilija tai urheilija joutuu harjoittelemaan kovemmilla tehoilla useammin ja enemmän. Sykkeiden seuranta tuo treeneihin vaihtelua. Jos liikutaan jatkuvasti samalla teholla ja samalla tavalla, kenties samassa paikassa tai samoissa maisemissa, kehittymisen edellytykset ovat heikot.. Syketermejä: Leposyke = Alin mahdollinen syke levossa. Harjoitussyke = Harjoittelun aikainen syke. Maksimisyke = Korkein mahdollinen syke maksimaalisessa rasituksessa. Aerobinen kynnys = Syketaso, jossa maitohapon muodostuminen ylittää alimman tasonsa, mutta se kyetään vielä polttamaan pois. Yksilöstä riippuen 70– 75  % maksimisykkeestä. Anaerobinen kynnys = Syketaso, jossa hapentarve ylittää sen saannin, eikä elimistö enää ehdi poistaa kaikkea maitohappoa. Yksilöstä riippuen 85–95 % maksimisykkeestä.