Luistelusuksien valinta

Millainen on hyvä yleissuksi luisteluun kosteille pikkupakkasille ja kovalle lumelle? Mitä vitikeli vaatii luistelussa? Kysyimme asiantuntijalta vinkkejä luistelusuksien valintaan.

Tärkeimmät asiat suksen valinnassa ovat hiihtäjän taitotaso, hiihtokokemus ja paino. Sen jälkeen on pohdittava, millaisiin keleihin suksia tarvitaan. Oletko etsimässä hyvää yleissuksea Etelä-Suomen koville ja kosteille laduille vai lumikelin suksea kuivalle ja pehmeälle lumelle sisämaan pakkasiin?

Vai haluatko täydentää suksikalustoasi harvoin tarvittavilla vitikelin luistelusuksilla, jotka pelastavat silloin, kun tärkeässä maratonhiihdossa onkin -15 asteen pehmeä vitikeli?

Espoon Oittalla toimivan Hiihtocenter-liikkeen hiihtoasiantuntija Juha Vankka korostaa, että onnistuneen suksivalinnan perusedellytys on se, että myyjä tietää, millaiselle hiihtäjälle hän suksea etsii.

Jos jäisiin latuihin tuskastunut mutta kokematon kuntohiihtäjä haluaa suuntavakaan luistelusuksen kovalle lumelle, suksi ei saa olla liian korkea ja vaikeasti hiihdettävä, mutta silti suuntavakaudesta ei voi kovalla alustalla tinkiä.

– Mitä enemmän suksen valitsija saa tietoa hiihtäjästä, sitä paremmin sopiva suksi löytyy. Pelkät hiihtokilometrit eivät kerro hiihtotaidoista paljoakaan. Hyvä suksen valitsija luo kuvaa ostajan hiihtotaidoista kyselemällä, mutta hän osaa myös lukea hiihtäjän kehon kieltä. Olennaista on se, miten hiihtäjä seisoo suksen päällä, Juha Vankka sanoo.

Tasapainotaito vaikuttaa suksen valintaan

– Näen pelkästään seisoma-asennosta, miten kuntohiihtäjä pystyy tuottamaan voimaa suksea vasten. Perinteisen suksea lankulla valitessa hiihtäjä saattaa koukistaa vain polvia ja pitää painoa liikaa kantapäillä, vaikka häntä pyytää viemään painon päkiälle.

– Se on merkki siitä, ettei hän osaa ponnistaa. Silloin hänelle on valittava riittävän löysä perinteisen suksi. Samanpainoisilla hiihtäjillä voi olla suuri ero siinä, miten he saavat suksen pitoalueen kiinni alustaan, Vankka kertoo.

Luistelusuksia valitessa hiihtäjän tasapainotaidot vaikuttavat valintaan. Jos jo yhdellä suksella seisominen on vaikeaa, ei pidä valita liian jäykkää ja korkeaa suksea kovallekaan lumelle.

Silloin luistelusuksen on oltava tarpeeksi matala ja löysempi, mutta siitä huolimatta painealueiden on sijaittava riittävän kaukana toisistaan. Näin hiihtäjä pystyy seisomaan rennommin suksien päällä, muutta sukset ovat suuntavakaat ja niillä on nautinnollista hiihtää kovallakin lumella.

Luistelusuksen painealueet selville kilomittarilla

Sukseen tehtaalle merkityt painoluokat ja muut numerot eivät kerro kaikkea. Suksen muodot, esijännitykset, kaaren korkeus, painealueet ja moni muu seikka vaikuttavat siihen, miten suksi toimii. Siksi parasta suksea on vaikea löytää pelkkiä numeroarvoja tuijottamalla.

Juha Vankka korostaa, että ammattitaitoinen suksen valitsija testaa aina luistelusuksen painealueet puristamalla kilomittarilla sukset vastakkain erilaisilla kuormilla ja vetämällä muoviliuskaa suksien välissä. Näin hän saa selville painealueiden tiukkuuden eri kohdissa, pituuden ja miten paine alkaa ja loppuu keulassa ja kannassa. Suksen painealueet vaikuttavat olennaisesti sekä luistoon että suuntavakauteen.

Hän myös muistuttaa, että luistelusuksia valitessa pohjassa ei saa olla tehtaan jäljiltä suojavahaa tai muovista kalvoa. Varastovaha on siklattava huolellisesti pois, ennen kuin painealueiden tutkiminen onnistuu luotettavasti.

Transparenttipohja toimii kostealla lumella

Kostea pikkupakkanen ja kova alusta on tyypillinen yhdistelmä Etelä-Suomen ja rannikkoalueiden hiihtäjille. Alkutalvesta he saattavat hiihtää likaisella ja kostealla tykkilumella parikin kuukautta. Silloin heidän kannattaa ostaa kostean pikkupakkasen yleissuksi, jolla selviää tarvittaessa hieman kylmemmälläkin kelillä.

Kostealla lumella värillisellä pohjalla varustettu transparenttisuksi toimii hieman paremmin kuin mustapohjainen. Pakkaskeleillä musta pohja taas on luistavampi.

Värillinen tai läpikuultava pohja on mustaa pohjaa kovempi. Sen hieman erilainen muovimateriaali ei vety yhtä helposti eikä kerää likaa. Väripohjaa on myös helpompi voidella nestevoiteita käyttäen.

– Mielestäni Etelä-Suomessa tai rannikon lähellä asuvien kuntohiihtäjien kannattaisi harkita transparenttipohjasuksien ostamista luisteluun. Kostealla kelillä suksissa voi olla hieman isompi kuvio, mutta kokemattomamman hiihtäjän ei kannata hiotuttaa tai tehdä käsikuviointilaitteella sukseen liian karkeaa kuviota, koska se vaikeuttaa heillä hiihtämistä.

– Väripohjasuksi toimii vielä selkeällä pakkaskelillä karkealla lumella. Se on kuntoilijalle hyvä yleissuksi, kunhan siihen ei hiota hyvän luiston toivossa liian karkeaa kuviota. Myös transparenttipohjia pitää välillä voidella kovalla vahalla, jotta ne luistavat kuivemmalla lumella.

Kovan alustan luistelusuksi

Kovan alustan luistelusuksessa painealueet ovat riittävän kaukana toisistaan. Kun suksea kuormitetaan, kannan painealue siirtyy lähemmäs kantaa. Etupainealue pysyy paikallaan, jolloin painealueet sijaitsevat riittävän kaukana toisistaan. Näin suksi on suuntavakaa. Kosteuden aiheuttama imu vähenee, kun painealueet loppuvat sopivan terävästi.

Suksen painealueet vaikuttavat olennaisesti sekä luistoon että suuntavakauteen.

Jos suksissa on siirrettävä side, siteen liikuttelulla voi parantaa suksen toimintaa. Siteen eteenpäin siirtäminen lisää suuntavakautta. Jos suksi tästä huolimatta tuntuu edelleen karkaavan kantapään alta sivulle, on todennäköistä, että suksi on liian löysä kovalle alustalle.

Vankka muistuttaa, että hiihtäjän pituus vaikuttaa luistelusuksien valinnassa varsin vähän. Lyhyt mutta painava hiihtäjä luistelee pidemmillä ja laiha ja pitkä lyhyemmillä suksilla.

Lumikelin luistelusuksi

Selkeällä pakkasella ja luonnonlumella musta, mm. grafiittia sisältävä pohja toimii transparenttipohjaa paremmin. Lumikelin suksen muoto on selvästi loivempi kuin kostean pikkupakkasen yleissuksen.

Painealueet ovat pidempiä eivätkä niin tiukkoja. Keulasta paine lisääntyy hitaasti kiihtyen, koska suksi on muodoiltaan loiva. Takapainealue on vielä pidempi ja kevenee tasaisesti kantaa kohti.

– Kun lumikelin suksea kuormitetaan lisää, etupainealue kevenee selvästi, mutta ei silti romahda. Keväällä lumi voi olla hyvin sohjoista ja pehmeää. Silloin tarvitaan löysempää suksea kuin lumikelillä.  Yksi vaihtoehto on, että perheen miesväki hiihtää naisten suksilla, naiset lasten ja lapset entisillä suksillaan. Upottavassa lumessa löysä luistelusuksi ui parhaiten.

Vitikelin luistelusuksi

Vitikelin luistelusuksi on Juha Vankan mielestä kaikkein vaikein löytää. Haastetta tuo se, että lumi on pehmeää, mutta samalla suksessa tulisi olla riittävän voimakkaat painealueet, mutta ne eivät saa olla terävät. Näin suksen alle muodostuu hieman enemmän kosteutta luistoa parantamaan.

Kun vitikelille valitaan hieman korkeampia suksia, niillä on vaikeampi hiihtää, mutta ne luistavat paremmin. Jos valitsija löytää hyvin toimivan vitikelin suksen, saattaa olla, että kuntohiihtäjän taidot ja voimat eivät kuitenkaan  riitä suksen ominaisuuksien hyödyntämiseen, koska hän ei pysty tuottamaan kilpahiihtäjien tapaan riittävästi painetta sukseen.