Kiilopäähiihto avaa kisakauden – retkisarjalaiset kokevat erikoisladun

Kiilopäähiihto

Joulukuun puolivälissä reilusti napapiirin pohjoispuolella on kaamos ja täysi talvi. Kauden ensimmäinen maratonhiihto kisataan perinteisellä hiihtotavalla Saariselän latubaanoilla. Kiilopäähiihtoon kuuluu myös retkihiihto, joka vie erityisesti tätä varten tehdyille kapeille erämaaladuille.

Itä-Lapin luminen kaamos tarjoaa hämmästyttävän vastakohdan eteläisen Suomen usein harmaan pimeään joulukuuhun. Kiilopäähiihdon kaikki viisi vuotta kokenut kansallispuistokummi Mikko Peltsi Peltola kehuu alkutalven liikuntalomaa.

– Kun kerron kavereille, he kysyvät, miksi lähdet nyt viikoksi Lappiin. Tätä pidetään kummajaisaikana. Perhe on ollut monesti mukana. Olen huomannut, että se on hieno aika viettää joululomaa. Pääsee märästä Helsingistä suoraan oikeaan talveen.

Peltola on hiihtänyt Kiilopäällä kilpaa kolmasti ja sivakoinut kaksi kertaa retkihiihdon. Hän kokee, että kauden avauskisa on tunnelmaltaan vähän muita rennompi. Alkumatkalla katsellaan, miten hiihto sujuu. Osa käynnistää kautensa räväkästi lappu rinnassa.

Maratonhiihdoksi kisareitti on maltillinen 40 kilometriä. Matkaa lyhennettiin osallistujien toiveista. Tarjolla ei ole vapaan lähtöä vaikka koko reitti olisi luisteltavissa. 

Kiilopäähiihto
Mutkitteleva erämaalatu kannattaa kokea, vaikka osallistuisit leveillä laduilla hiihdettävään kisaan.

Latuverkostosta valtaosa nojaa luonnonlumeen. Alun perin marraskuussa järjestetty Kiilopäähiihto siirrettiin joulukuulle poikkeuksellisen vähälumisen kauden avauksen 2018 jälkeen. Vastineeksi vuonna 2019 kausi alkoi lokakuussa ja itsenäisyyspäivälle aukesivat sekä Ahopään että Kiilopään avotunturibaanat.

Kiilopäähiihto suksitaan joulukuun toisen viikon lopulla. Hiihtoa edeltää Kiilopään hiihtoviikko, johon osallistuvat saavat halutessaan hiihdon opetusta Jani ja Maija Oravamäeltä

40 kilometrin intervalli

Kiilopäähiihto
Kisa ja retkihiihto käynnistyvät Kiilopään tunturikeskukselta.

Kiilopäähiihdon kisareitti on piirretty varman päälle, joten hyvälumisenakaan talvena tunturilatuja ei hyödynnetä. Kilpasarjalaiset starttaavat tunturikeskuksen läpi ja hiihtävät otsalampun valossa Sivakkaojalle ja valaistuille laduille kohti Saariselkää. 

Maltilliset nousut ja laskut vuorottelevat Laanilaan, josta matka jatkuu kiinteän tykitysputkiston vierellä. Lumetus varmistaa Saariselälle nelisen kilometriä latua pakkasten alkaessa selvästi ennen Kiilopäähiihtoa. Lunta ei kuitenkaan alueella säilötä.

Ennen Saariselän keskusta nuolet osoittavat Kuutamoladun kierrokselle. Tasamaata ei kannata odottaa, sillä sitä eivät alueen ladut tarjoa. Kaksi napakkaa nousua vauhdikkaine laskuineen ovat reitin vaativimmat tasatyöntäjille ja erottelevat muutenkin letkoja. 

Toisella Kuutamoladun kierroksella ylämäet eivät ole ainakaan loiventuneet, mutta silloin ne ovat sentään valmiiksi tuttuja. Savottakahvilan risteyksestä alkaa paluu kohti Kiilopäätä kilometrin pituisella nousulla. 

Polveileva maasto takaa intervallien jatkon. Poroportilta nuoli osoittaa Kiilopäälle kolmea kilometriä. Siihen mahtuvat kaksi nousua, vauhdikas lasku ja loppuliuku maaliin tunturikeskukselle.

Sympaattinen retkihiihto

Kiiilopäähiihto

Itse kilpailu on vain osa tätä hiihtotapahtumaa. Toisesta suunnasta maaliin saapuvat retkihiihtäjät.

– Kiilopäähiihto on kokonaisuutena iso elämys. Kohtuullisesti porukkaa, kaikki on sympaattista ja rauhallista. Toki ennen aamuyhdeksän starttia on hässäkkää ja ihmisillä kiire. Mutta sitten se rauhoittuu, syödään, on palkintojenjakoa. Ja kaikki on kompaktissa paketissa. Hyvin sellainen lämmin ja sympaattinen päivä, Peltola sanoo.

Kiilopäähiihto
Utelias kuukkeli on tuttu seuralainen myös toimittaja Mikko Peltsi Peltolalle, joka piti taukoa viime joulukuun retkihiihdossa.

Hän on osallistunut kilpasarjaan kolmasti ja retkihiihtoon kahdesti. Kerran kipeä kantapää ei sallinut monoja, joten Peltola hiihti retkisuksiin kiinnitetyillä kumisaappailla.

– Retkireitti on ihan jumalainen, kun se menee kansallispuistossa vanhojen puiden alla. Se on jotenkin ihan maagista. Latu on pieni, ei sellainen moottoritie. Retkihiihdon ilmeeseen kuuluu, että siellä joku grillaa, on muikkukukkoa, saa kaffet. Ollaan retkellä ihan kunnolla.

 

Lapsen kanssa retkiladulla

Retkihiihtoon kuuluvat tauot kunnon grillieväillä, mehulla ja kahvilla.

Kaamosaamu kajastaa, mutta otsalamppu kannattaa napsauttaa päälle. Ryhmitymme Kiilopäähiihdon retkisarjaa varten tunturikeskuksen portille. 

Reitti eroaa kilpasarjasta jo alkunousussa. Suuntaan ekaluokkalaiseni perässä huolletulle erämaaladulle kohti puurajaa. Hiihdon äänien lisäksi kuuluu vain satunnaista puhetta ja ohitse kiitävä pikkuinen kuvauskopteri. 

Tällainen tapahtuma sopii oivasti lapsen kanssa hiihdettäväksi. 15 kilometriä valtaosin mutkittelevaa pientä latua ja kaksi runsasta huoltopysähdystä tarjoavat kohokohtia.

Pienestä pitäen paljon ulkoillut ja lumilla ollut lapseni Okko kerää kannustusta muilta hiihtäjiltä. Mukavaa huomiointia, johon taitaa osalla sekoittua aitoa hämmästystä. 

Luminen maisema muuttuu sinertäväksi ja pian lampun voi sulkea. Neuvon Okkon parin hiihtäjän edelle loivaan, mutta paikoitellen mutkittelevaan Sivakkalaakson laskuun. Jarruttelu tuskin on tarpeen, joskin suksinäppäryys ja luotto laskutaitoihin auttavat.

Kiilopäähiihto

Satumaisen talvisen tunturimetsän jälkeen ylitämme suoaukean ja latukoneella ajetun baanan. Alkaa vain Kiilopäähiihdon retkisarjaa varten tehty kiemurainen erämaalatu. Se vie Sivakkaojan laavun huoltoon.

Tapahtumapäällikkö Hannu Backman tarjoilee grillistä kalatäytteistä paistosta, kuulemma savolaista römpsää. Mehua, kahvia, keksiä ja rusinoita unohtuisi helposti nautiskelemaan nuotiolle kolmanneksikin toviksi.

– Hiihdetäänpä ensin latukierros ja tullaan sitten tähän takaisin, sanon Okkolle.

Sukset napsahtavat takaisin monoihin, pieni lasku vie nousuun.

Retkisarjalaiset määrittelevät itse matkansa pituuden. Kiiloselälle tehtyä kuuden kilometrin erämaalatua voi kiertää niin monta kertaa kuin haluaa. Tykkylumiset ikiaikaiset männyt pitävätkin hiihtäjiä otteessaan. Päästämme varvaajia toisinaan ohitse.

Pienet helpot nousut ja laskut vuorottelevat. Vasta paluumäki Sivakkaojan huoltoon kasaa muutaman hiihtäjän. Ohitse ei mahdu eikä siihen ole retkisarjassa erityistä hötkyäkään.

Kiilopäähiihto
Hiihdon entinen maajoukkueen päävalmentaja Reijo Jylhä nautti tapahtumatunnelmasta. retkisarjassa.

Huollosta kuuluu tuttu ääni. Hiihtomaajoukkueen entinen päävalmentaja Reijo Jylhä on malttanut pysähtyä kierroksiltaan. Moni tunnistaa hänet ja tarinaa riittää ainakin römpsän ja kahvin verran. 

Kaksi kuukkelia etsii tottuneesti hiihtäjiltä pudonneita makupaloja.

– Jatketaanko toinen kierros, kysyn Okkolta.

Kuulemma helposti voisi, mutta muut lumileikit kiehtovat enemmän. Paluumatkan alussa valinta osuu tyhjentyneeseen tulolatuun. Baanaa hiihdämme vain viimeiset pari kilometriä. Lasku vie maaliin Kiilopään portille. 

Tekniikkatreenit ja voitelupaja

Vuonna 2021 tapahtumaa pohjustaa Kiilopäänhiihtoviikko, jonka osallistujat saavat sparrausta hiihtotaitoihinsa sopivasti alkukaudesta. Vapaan ja perinteisen hiihtotekniikoita vetävät Maija ja Jani Oravamäki. 

Suksihuollon perusasiat ja uusimmat niksit tulevat tutuiksi, kun Jani pitää voitelupajat sekä luikkareille että pertsoille.

Lähes kaikissa kestävyyslajeissa menestynyt Maija osallistuu itsekin Kiilopäähiihtoon. Jani huoltaa päätöidensä ohella kilpatallille suksia sekä kisaa hiihdon masters-lähdöissä. He myös valmentavat kuntoilijoita eri lajeissa.

– Olemme tosi iloisia tästä mahdollisuudesta päästä opastamaan hiihtoon osallistujia. Tekniikkakouluissa opetuksen eriyttäminen onnistuu hyvin, joten sekä aloittelijat että edistyneet saavat sopivaa opetusta. Ja tämän mahtavan viikon kruunaa, kun pääsen itse starttaamaan hiihtoon, Maija Oravamäki kertoo.

 

Kiilopäähiihto 11.12.2021

  • Tapahtumakeskus Suomen Latu Kiilopää, Inari
  • Kisasarja ja kuntosarja n. 40 km (P) Kiilopään ja Saariselän laduilla
  • Retkihiihto n. 15 km 
  • Retkihiihto n. 21 km 
  • Tapahtumaviikolla hiihto- ja voiteluklinikoita vetävät Maija ja Jani Oravamäki
  • Lento Ivaloon, josta bussiyhteys
  • Juna Rovaniemelle, josta bussiyhteys. Yöjunassa autovaunut. Ajomatka Rovaniemeltä 250 kilometriä.
  • Kiilopäähiihdon Tapahtumainfo

Plussat

  • Lumivarmuus jo joulukuussa, tapahtuman monipuolisuus, mahdollisuus tekniikka- ja voiteluoppiin

Miinukset

  • Kisareitti ei hyödynnä hyvänäkään lumitalvena avotunturin latuja, ei luistelusarjaa

Lue myös Ylläs–Levi-hiihto – tuntureiden hiihtonäyttämö

 

Teksti Tomi Savolainen Kuvat Kuutti Heikkilä

Vastaa