Lempeys ei tee pehmeäksi – itsemyötätunto vahvistaa suorituskykyä

Itsemyötätunto ei tarkoita löysäilyä vaan fiksua itsensä johtamista. Kehon kuuntelu ja myötätuntoinen sisäinen puhe tukevat palautumista, ehkäisevät ylikuormitusta ja auttavat suoriutumaan tasaisemmin tavoitteellisessa harjoittelussa.

Oman kehon kuuntelu sekä myötätuntoinen suhtautuminen kehoon ja mieleen ovat avaimia terveyteen ja tuloksellisuuteen tavoitteellisessa hiihdossa. Jos välität kehostasi ja suhtaudut siihen lämmöllä, todennäköisesti pystyt kuuntelemaan tarpeitasi ja vastaamaan niihin oikealla tavalla.

Päinvastoin, jos olet ankara itseäsi kohtaan, todennäköisemmin piiskaat itseäsi eteenpäin, vaikka olet väsynyt. Toisaalta mukavuudenhaluinen voi jättää lähtemättä lenkille, koska on mukavampaa istua television tai somen ääressä. Kehon luonnollinen liikkumisen tarve jää mukavuudenhaluisen mielen alle.

Psykologit Arto Pietikäinen ja Riikka Pasanen tarjoavat Joustava mieli urheilussa -kirjassaan uusimman psykologisen tutkimustiedon oppeja urheilijoille ja tavoitteellisille liikkujille. Kirjan keskeinen viesti on, että myötätuntoinen suhtautuminen itseen ja kehon kuuntelu auttavat tarjoamaan keholle oikeanlaista rasitusta, lepoa, nautintoa ja ravintoa säännöllisesti.

Itsemyötätunto ei ole löhöilyä, tissuttelua, herkuttelua, ongelmien välttelyä, selittelyä ja laiskuutta.

Kokeneet aktiiviliikkujat ja urheilijat yleensä tuntevat kehonsa hyvin, mutta tavoitteet, suunnitelmallisuus ja oma tavoitteellinen ego voivat joskus viedä voiton kehon viesteiltä. Kello määrittää monella nukkumaanmenon, treeniajat ja ruokailut. Valmentaja suunnittelee treenit.

Emilia Kujala kertoo Suorittajan mieli -kirjassaan, että temperamenttipiirteenä sinnikkyys ja kyky lykätä palkkioita saavat sietämään epävarmuutta, epämukavuutta ja stressiä, kunnes keho tai mieli tai molemmat pettävät. Jos ihmisellä on taipumus suorittaa liikunnassa, on helppo sivuuttaa väsymys, pienet kivut ja muut keholliset tuntemukset ja kerätä mahdollisia ongelmia.

Oman kehon tarpeiden huomioimisesta ja kehon energioiden vaalimisesta on kaikille hyötyä. Tarpeisiin vastaamalla jaksat paremmin töissä ja treeneissä. Ihmissuhteissa olet armollisempi, opit sujuvammin ja lisäksi teet parempia päätöksiä, sillä energiasi ja vireystilasi ovat tasapainossa. Keho on viisas ja viime kädessä se viheltää pelin poikki, jos ihminen ei sitä muutoin ymmärrä tehdä.