Minkä ikäinen nuori voi osallistua pitkiin hiihtotapahtumiin?

Lukulistalle
ClosePlease login

Kevättalvi on hiihtomaratonien kulta-aikaa. Moni pitää hiihtomaratoneja varttuneemman väen harrastuksena, mutta tapahtumissa on usein matka- ja sarjavaihtoehtoja nuoremmillekin.

Minkä ikäisinä niille voi osallistua?

Kansainvälisillä maratoneilla ikärajoja, Suomessa harvemmin

Tunnetuimmilla kansainvälisillä hiihtomaratoneilla on usein alaikäraja, joka rajaa osallistumista. Esimerkiksi Birkebeinerrennetin saa hiihtää 16-vuotiaana ja Vasaloppetin vasta 19-vuotiaana. Jizerskan päämatkan 50 kilometriä saavat hiihtää vain yli 15-vuotiaat ja alle 18-vuotiaat tarvitsevat vanhempiensa suostumuksen.

Ainakin joissain tapahtumissa ikärajojen perusteina ei tosin välttämättä ole nuorten suojelutarkoitus, vaan yksinkertaisesti massiviisen osanottajamäärän hallinta tavalla tai toisella: osallistujia olisi enemmän kuin paikkoja, joten ikäraja voidaan huoletta asettaa.

Harvalla suomalaisella hiihtomaratonilla on minkäänlaista ikärajaa. Ikäsarjoja saattaa olla nuoremmille ja näissä hiihdetään yleensä puolimatkaa. Mikään ei kuitenkaan estä osallistumasta pidemmälle matkalle.

Jos ikärajoja ei ole, voiko nuori tai lapsi osallistua?

Tähän näkemyksensä antaa Vuokatti-Ruka urheiluakatemian akatemiavalmennusjohtaja Jusssi Simula. Ennen esimiestehtäviä Simula toimi akatemian maastohiihtovalmentajana eli vastasi yläkoululaisten, lukiolaisten ja varusmiesten käytännön valmennuksesta. Lisäksi hän toimi nuorten maajoukkueen alle 18-vuotiaiden valmentajana.

Simula pitää hyvänä asiana, jos nuori haluaa hiihtää maratonin.

 – Jos nuori itse haluaa kokeilla pidempää matkaa, niin se on ok. Ne ovat yksittäisinä startteina hyviä paikkoja kokeilla pitkiä matkoja.

Hän muistuttaa, että näiden kokeilujen kanssa kannattaa olla maltillinen ja nuorella iällä ne kokeilut kannattaa pitää yksittäisinä.

 –  Puhutaan kuitenkin vielä kasvavasta ja kehittyvästä ihmisestä. Pitkät kisat ovat ihan erilaisia energiankulutuksenkin suhteen. Niiden suhteen pitää olla tarkkana syömisen ja juomisen kanssa.

Vielä tarkempi kannattaa olla, mikäli nuori on aktiivikilpailija.

 – Jos lapsi tai nuori kilpailee kolmena viikonloppuna putkeen monen kymmenen kilometrin kilpailun ja vielä treenaa siinä välissä, silloin ei olla hyvässä tilanteessa.

Nuorten urheilussa on puhuttu paljon erikoistumisesta ja siitä, minkä ikäisenä sen voi tai kannattaa tehdä. Lajivalintaa ei välttämättä koskaan kannata tehdä hyvin nuorena, mutta varsinkin pitkille matkoille erikoistumista ei voi tehdä nuorella iällä. Se tapahtuu vasta myöhemmin, vaikka siitä nuorena saa haaveilla.

 – Pitkiin matkoihin panostaakseen pitää tehdä niin rankkoja ja kuluttavia treenejä, etteivät ne tee hyvää, eivätkä ole järkeviä todella nuorelle urheilijalle, Simula sanoo.

Monipuolisuus myös lajin sisäistä

Mutta ei puhuta sen enempää pitkiin matkoihin panostamisesta vaan nuoren halusta osallistua yksittäiselle maratonille. Simulan mukaan sana monipuolisuus on kestävyysvalmennuskeskustelussa jo vähän kliseinenkin, mutta hän muistuttaa yhdestä asiasta:

 –  Monipuolisuus tarkoittaa myös lajin sisäistä monipuolisuutta ja juuri sitä yksittäiset pitkät matkat voivat tuoda nuorelle maastohiihtäjälle. Lukioikäinen kilpailee noin 30 starttia kaudessa matkojen vaihdellessa sprintistä 20 kilometriin. Kyllä siihen mahtuu hyvin esimerkiksi Vuokatti-hiihdon 30 kilometriä, jos se sopii muuhun kisaohjelmaan.

Lukion jälkeen ollaan jo käytännössä aikuisia.

 – Monet 20-sarjan hiihtäjät käyvät kevättalvella jo kokeilemassa yleisen sarjan SM-kisoissa kolmeakymppiä ja viittäkymppiä, Simula muistuttaa.

Kannustusta ja seikkailua

Simulan mukaan ajatukseen kannattaa suhtautua kannustavasti, jos oma lapsi tai nuori ilmoittaa vanhemmilleen tai valmentajalleen halukkuutensa osallistua pitkän matkan hiihtoon.

Onnistumisen kokemukset rohkaisevat. Huonot kokemukset eivät. Pitkillä matkoilla viimeiset kilometrit voivat olla todella pitkiä, jos kaikki ei mene odotusten mukaan.

 –  Voihan toki aluksi ehdottaa, josko ensin kokeillaan puolimatkaa, esimerkiksi 30 kilometriä. Jos se on mukava kokemus niin seuraavana vuonna voi sitten hiihtää pidemmän matkan. Tässäkään asiassa ei kannata sukeltaa suoraan syvään päätyyn.

Simula on keskustellut aiheesta muutaman muun kilpahiihtotaustan omaavan hiihtovalmentajan kanssa.

 –  Monet ovat itsekin junnuna tehneet jotain todella rajuja ja pitkiä hiihtotreenejä tai kisoja. Mutta ne ovat olleet hyvin yksittäisiä juttuja. Niissä voidaan puhua tietyllä tavalla jopa seikkailusta.

Ja juuri seikkailullisuutta Simula korostaa lasten ja nuorten hiihtomaratonkokeiluissa.

 – Mielestäni ei ole mitään ikärajaa, milloin pitkiin hiihtoihin voi tai ei voi vielä osallistua. Kunhan ne ovat enemmän seikkailuja, eivätkä totisia kilpailuja.

 

Teksti Juho-Veikko Hytönen Kuva Seppo Anttila

Juoksija.fi 5.2.2023

Vastaa