Uudet julisteet tiivistävät suomalaisen tekniikkavalmennuksen linjan seuratasolta maajoukkueeseen. Tarvetta onkin, sillä käsitteistö on rönsyillyt eikä käsitys tehokkaimmasta etenemistavasta ole tuntunut yhtenevältä.
Valmentajakollegio teki hiihtovalmennuksen ja -koulujen työkaluiksi tekniikkajulisteet. Ensimmäisinä valmistuivat posterit tasatyöntöön ja wassuun, jotka ovat laajasti käytössä aikuiskilpahiihdossa. Ensi lumikaudelle työ jatkuu kuokalla ja vuorohiihdolla, ja lopulta kaikki perustekniikat saavat omat posterinsa.
Tarkoituksena on yhtenäistää hiihdon käsitteitä sekä tuoda tekniikoiden tärkeimmät kohdat hiihtäjille.
Suomalaisessa hiihdon tekniikkavalmennuksessa ei ole ollut yhtenäistä linjaa vaan tilannetta on kuvannut pikemminkin eri tahoilla tapahtunut kehitys ja jopa sirpaloituminen eri koulukuntiin. Ohjaajien ja valmentajien näkemykset optimaalisesta hiihtotekniikasta, sen harjoittamisesta ja opettamisesta ovat vaihdelleet suurestikin.
Haasteeseen vastasivat Jyväskylän yliopisto, KIHU, Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Ruka, Suomen Hiihtoliitto ja Suomen Ampumahiihtoliitto.
Työn kutsuivat koolle Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikön kehittämispäällikkö Olli Ohtonen sekä Vuokatti-Ruka urheiluakatemian ja Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan kestävyyslajien asiantuntija Juho Halonen, joka vastasi prosessista. Tekniikoita oli kommentoimassa 37 valmentajaa.
– Olimme huomanneet, että keskustelu tekniikan eri termeistä on kirjavaa, Ohtonen kertoo Hiihdolle.
Julisteita työstäessä kävi kuitenkin ilmi, että aluksi näkemyseroilta tuntuvat asiat olivatkin useimmiten eroja käsitteissä. Valmentajat pyrkivät ilmaisemaan samaa asiaa eri tavoin ja sanoin.
Posterit jakavat jokaisen perustekniikan neljään vaiheeseen, joista esillä on 3–4 huomioitavaa asiaa. Jokaisesta vaiheesta olisi riittänyt kerrottavaa kymmenenkin kohdan listaan. Sapluunasta ei kuitenkaan haluttu liian monimutkaista, jotta seuravalmentaja pystyisi näkemään silmällä ja ainakin kännykkävideolta tavoitellut asiat ja ohjeistamaan ne hiihtäjilleen.
Tekijät linjaavat, että julisteet auttavat hahmottamaan kehitystä rajoittavia tekijöitä eri ikävaiheissa ja eri tasoisilla urheilijoilla sekä tunnistamaan kaikkein olennaisimmat tekniikan osa-alueet.
– Hyvä tekninen osaaminen mahdollistaa taloudellisen hiihtämisen, mikä on nykyään suorituksen kannalta kriittinen tekijä fysiologisen suorituskyvyn rinnalla, Ohtonen toteaa.
Tärkein kohta ja sulavuus
Sekä perinteisessä että luisteluhiihdossa eri tekniikoista puhutaan vaihteina, jotka sopivat erilaisiin maastonkohtiin, luistoihin ja vauhteihin. Perustekniikka ei kuitenkaan tarkoita vain yhtä liikemallia varsinkaan kilpahiihtäjälle.
– Vaihteiden sisällä pitää olla tosi paljon muutosvalmiutta, kun mennään esimerkiksi mäkiin. Frekvenssiä pitää lyhentää ja liikelaajuus muuttuu, Ohtonen sanoo.
Pitikin määritellä, millaista maastonkohtaa ja vauhtia julisteet kuvaavat.
Mitkä ovat postereiden olennaisimmat asiat aloitteleville urheilijoille, nuorille ja kehityshaluisille harrastajille?
– Vaiheiden osalta tasatyönnön lähtöasento ja wassun korkein kohta. Lähtöasennot pitää saada hyvälle mallille, kun miettii, voiko syklin eri vaiheissa tekniikka lähteä pyörimään posterissa esitetyllä tavalla, Ohtonen sanoo.
Myös Halonen nostaa lähtöasennot työnnön perustaksi. Valitun esitystavan rajoitteena hän pitää siirtymistä vaiheesta toiseen.

– Liikkeen jatkumo ei tule välttämättä esiin parhaalla mahdollisella tavalla. Tietyissä ohjeissa olemme pyrkineetkin ohjaamaan seuraavaan vaiheeseen siirtymistä sanoituksilla.
Jatkuvuus näkyy liikkeiden sulavana saumattomuutena.
– Kun urheilijalle ruvetaan liikkeitä hiomaan, niihin pitää saada lopulta rentous. Aluksi muutokset vaativat epämukavuusalueelle menemistä ja oman tekemisen haastamista. Silti hyvä hiihtosuoritus on lopulta rento, eikä kokonaissuoritus saa jäädä puristavaksi ja jäykäksi, Halonen sanoo.

Tasatyönnön posteri esittää nivelkulmia ja sauvatyönnön kulmia. Ne juontuvat työn taustasta. Hiihtoon ja sittemmin eri urheilulajeihin Suomessa kehitetty Coachtech-mittausjärjestelmä mahdollistaa tasurin kulmien määrittelyn hiihtomatolla.
Tekniikoiden yhteisen näkemyksen tarve kävi ilmi osaltaan Coachtechin parissa työskennellessä. Järjestelmä kertoo hiihtäjien nivelkulmia, joten piti löytää yhtenäinen näkemys siitä, millaisia arvoja tavoitellaan.
Tarkoituksena ei kuitenkaan ole hiihtäjien ohjaaminen liian jähmeään muotiin. Vuokatti-Ruka urheiluakatemian hiihtovalmentaja Santeri Erola nosti suomalaisen linjan soveltamiseen tarvittavia taitoja tammikuisessa tiedotteessa.
– Valmentajan tulee tuntea urheilijansa ja mukauttaa posterin sisältö yksilön tarpeisiin ja lähtökohtiin. Tämä edellyttää oikeiden mielikuvien ja oppimismenetelmien valitsemista yhdessä urheilijan kanssa, jotta saavutetaan paras mahdollinen lopputulos, Erola totesi.
Lue myös:
Miten hiihtäjä menestyy 2030-luvulla? Näin maastohiihto ja valmennus muuttuvat
Teksti tomi savolainen Kuva tomi savolainen
Hiihto 2/2025
