Kasvisruoka on tutkitusti terveellistä. Lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen, metabolisen oireyhtymän, sepelvaltimotaudin ja syövän ehkäisyssä vegaaniruokavalio ja sallivammat kasvisruokavaliot ovat sekaruokaa parempia vaihtoehtoja.
Viime vuosina on ryhdytty tutkimaan kasvisruokavalioiden vaikutuksia urheilijoiden ja muiden fyysisesti aktiivisten henkilöiden terveyteen.
Kasvis- tai vegaaniruokavaliota noudattavat kestävyysjuoksua harrastavat kuntoilijat olivat eräässä tutkimuksessa merkitsevästi kevyempiä verrattuna sekasyöjiin. Vegaanien ruokavalintojen laatu oli parempi kuin muilla, ja heillä esiintyi vähiten allergioita.
RYHMIEN VÄLILLÄ ei ollut eroa mielenterveydessä eikä terveydenhuollon palveluiden käytössä. Sekä kaikkiruokaisten että kasvis- tai vegaaniruokaa syövien juoksijoiden koettu elämänlaatu (fyysinen terveys, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi) oli hyvä.
Tutkijoiden mukaan kasvis- ja erityisesti vegaaniruokavalion noudattaminen on yhteydessä hyvään terveyteen ja ne ovat vähintään sekaruokavalion veroisia vaihtoehtoja kuntoilijoille.
RUNSAASTI ANTI-INFLAMMATORISIA polyfenoleja sisältäviä marjoja, hedelmiä, täysmehuja, vihanneksia, pähkinöitä, siemeniä ja teetä tai kahvia suosivat kasvisruokavaliot voivat vaikuttaa myönteisesti nivelterveyteen. Kasvissyöjillä on vähemmän nivelrikkoa ja pehmytkudosongelmia kuin lihaa syövillä.
Tulehdusta vähentävät sekä antioksidantit että se, että kasvisruoassa on vähemmän tulehdusta lisääviä yhdisteitä, kuten tyydyttyneitä rasvahappoja. Lisäksi on saatu näyttöä, että kasviperäisten polyfenolien, erityisesti flavonoidien, reilu saanti ehkäisee ylähengitystieinfektioita.
POLYFENOLIPITOISEN RUOAN nauttiminen päivittäin voi vähentää rasituksen aiheuttamia lihasvaurioita ja tulehdusta sekä lihasten kipeytymistä. Tämä nopeuttaa palautumista ilman, että se haittaisi adaptoitumista harjoitteluun, toisin kuin mahdollisesti isot antioksidanttiannokset pillerimuodossa.
VEREN VISKOSITEETTI alenee eli verestä tulee juoksevampaa kasvisruokavaliolla. Samalla verisuonten seinämistä tulee joustavampia, mikä saattaa tehostaa lihasten hapensaantia.
Teoriassa tämä voi parantaa suorituskykyä veren ja hapen kulkeutuessa työskenteleviin lihaksiin tehokkaammin. Suoraa näyttöä kasvisruokavalion, veren viskositeetin ja paremman suorituskyvyn välisestä yhteydestä ei kuitenkaan ole.
KASVISRUOKAVALIOT SISÄLTÄVÄT yleensä runsaasti hiilihydraatteja, mikä edistää glykogeenivarastojen täyttymistä, tehostaa kovaa harjoittelua ja lykkää uupumusta kestävyyssuorituksissa.
Riittävä hiilihydraattien saanti sekä kokonaisuutena että ennen urheilusuorituksia edistää urheilijoiden suorituskykyä erityisesti yli 90 minuuttia kestävissä suorituksissa ja kovissa intervalleissa.
Urheilijoiden ruokavalion ykkösprioriteettina pidetään yleensä hiilihydraatteja. Siitä huolimatta monet urheilijat nauttivat niitä niukasti, ja he voisivat siten hyötyä kasvispainotteisemmasta ruokavaliosta.
ANTIOKSIDANTTIPITOISEN ruoan suosiminen ja eläinperäisen ruoan välttäminen voi edistää urheilijoiden sydän- ja verisuoniterveyttä. Liiallinen oksidatiivinen stressi voi esimerkiksi altistaa sydänlihasvaurioille ja sydän- ja verisuonisairauksille.
Erityisesti iäkkäät, äärimmäisen paljon treenaavat kestävyysurheilijat saattavat hyötyä kasvisruokavalioista, koska ne ovat terveellisiä sydän- ja verenkiertoelimistölle. Taustalla on hypoteesi, jonka mukaan erittäin paljon harjoittelevilla veteraaneilla voi olla suurempi riski sairastua verenkiertoelimistön sairauksiin verrattuna kohtalaisesti tai runsaasti liikkuviin kuntoilijoihin.
Lue myös Kasvisruokavalio urheilussa – kasviksillakin kulkee kovaa!
Teksti Olli Ilander Kuva Sten-Göran Enbom / Jalotofu
Hiihto 5/2021