Mikä ihmeen screening-testi?

screening-testi
Lukulistalle
ClosePlease login

Loukkaantumisriskiä voidaan ennustaa screening-testeillä, mutta menetelmä ei ole aukoton. 

Juoksulenkille lähtiessä tulee aina tarkistaa ennakkoon miltä sää ulkona näyttää. Tämän tiedon pohjalta on mahdollista tehdä järkeviä ratkaisuja vaatetuksen ja erityisesti näin liukkaiden kelien aikana juoksukenkien suhteen.  

Pidemmän lenkin yhteydessä olosuhteet voivat tietenkin muuttua, mutta tätä varten sääpalvelut antavat meille prosentuaalisia todennäköisyyksiä sateen tai auringonpaisteen suhteen. Todennäköisyydet ovat juoksijan kannalta mukavammat, kun vaikka sateen mahdollisuus on mahdollisimman pieni.  

Screening-testin epävarmuudet

Urheilijoille ja kuntoilijoille on jo pitkään esitelty ja markkinoitu erilaisia screening-tyyppisiä testejä, joilla loukkaantumisriskiä olisi mahdollista ennustaa. Esimerkiksi polvivammojen riskiä on pyritty ennustamaan vertikaalisen pudotustestin avulla, jonka perusteella polveen kohdistuvat voimat ja polven valgus-liike vaikuttaisivat ennustavan loukkaantumisia. 

Tämänkaltaisilla kyllä/ei-vastauksia tarjoavilla testeillä on kuitenkin omat haasteensa, jotka liittyvät lähtökohtaisesti kahteen asiaan: testin sensitiivisyyteen ja spesifisyyteen. Sensitiivisyydellä tarkoitetaan sitä, miten hyvin testin tulos (esimerkiksi korkea vs. matala riski) todellisuudessa tunnistaa korkean riskin.  

Spesifisyys taas viittaa testin erottelukykyyn – kuinka moni korkean riskin yksilöistä ei loukkaannu (tai päinvastoin). Nämä kaksi asiaa ovat toisistaan riippuvia erityisesti screening-testeissä, jossa ei ole selkeää kyllä/ei-lopputulosta, vaan tarvitaan keinotekoinen raja-arvo korkean ja matalan riskin välille. 

Korkea riski hankala todeta aukottomasti

Täydellisen raja-arvon löytäminen on käytännössä mahdotonta, erityisesti siitä syystä, että screening-tyyppiset testit ottavat huomioon ainoastaan fyysisiä ominaisuuksia (sisäisiä riskitekijöitä), jotka vaihtelevat yksilöiden välillä normaalijakauman mukaisesti ja aiheuttavat täten merkittävän päällekkäisyyden korkean ja matalan riskin arvion suhteen. 

Lopputuloksena arvio siitä onko riski korkea vai matala on siis erityisesti lähellä raja-arvoja oleville aika mitäänsanomaton. 

Loukkaantumisia ja urheiluvammoja olisikin hyödyllisempää lähestyä sään ennustamisen tapaan todennäköisyyksiin vaikuttamisen kautta, kuin pyrkiä antamaan puhdasta arviota siitä onko henkilöllä korkea vai matala riski loukkaantua. Vedenpitävä ennaltaehkäisy ei nimittäin ole mahdollista, oli kyse sitten akuutista loukkaantumisesta tai rasitusvammasta. 

Lue myös:

Väistä vammat täsmätreeneillä

Teksti Aki-Matti Alanen  Kuva  Ari J. Hyytiäinen 

Juoksija 1/2024

Vastaa