Juoksu kehittää myös mieltä, kunhan sitä osaa kuunnella. Kellot ja mittarit eivät aina tavoita henkistä kuormaa, vaikka keho näyttäisi palautuneelta. Päätoimittaja Pena Rekiranta pohtii, miten kuntoilija voisi paremmin huomioida mielen hyvinvoinnin osana harjoittelua.
Kuntoilija saattaa mieltää mielen hyvinvoinnin eri tavalla kuin kilpaurheilija. Kellot ja muut mittarit eivät läheskään aina tunnista työstressiä, arkisia huolia tai muita mielen hyvinvointia alentavia tekijöitä. Ranteeseen vilahtava teksti, joka alkaa sanoilla ”Päiväsi on ollut levollinen…” ei oikein jaksa naurattaa silloin, kun totuus on ollut jotain aivan muuta. Näistä ”rentouttavista” päivistä nauttiva harrastaja saattaa siirtää väsyneen mielen tuntemukset syrjään ja lähteä hampaat irvessä iltatreeniinsä.
Henkilöjutussamme kilpajuoksija Nina Chydenius huomauttaa, että kun huippu-urheilussa haetaan fyysisiä rajoja, on selvää, että myös mielen rajat voivat tulla vastaan. Mutta osaavatko kuntoilijat huomioida harjoittelussaan riittävästi mielen hyvinvoinnin?
JOKIN AIKA SITTEN jätin kaikenlaista hässäkkää sisältäneen päivän päätteeksi menemättä yhteistreeniin. En ollut välttämättä fyysisesti väsynyt, mutta vaativaan harjoitukseen ei henkistä energiaa olisi enää päivän päätteeksi riittänyt. Päätös oli oikea. Seuraavana päivänä olin kaikilta osin pirteämpi ja myös henkisesti valmis laatutreeniin.
Kellot, älysormukset ja muut mittarit ovat mainioita työkaluja, mutta niiden olisi hyvä tukea harrastusta, ei toimia sen ensisijaisena ohjaajana. Juoksu opettaa omaan kehoon ja mieleen tutustumista, mutta vain jos annat sen opettaa. Suuntaa antavia palautumis- ja energiaindeksejä ei kannata liikaa miettiä, jos oman tuntemuksen mukaan jalat ovat kuin lyijyä ja mieli uupunut. Silloin on parempi myöntää, ”tänään ei lähde”.
LAADUKAS JA MONIPUOLINEN harjoittelu on tavoitteellisessa juoksussa ensiarvoisen tärkeää. Pienillä jokapäiväisillä valinnoilla voi olla yllättävän suuri myönteinen vaikutus kokonaisuudessa, etenkin jos teet toistuvasti oikeita valintoja. Oikeat harjoitteet oikealla hetkellä vievät eteenpäin. Avaintreenit olisi hyvä tehdä vain silloin, kun sekä mieli että keho ovat vastaanottavaisia. Peruslenkin voi tahkota huonommassakin vireessä.
Nina Chydenius kertoo keskustelevansa tiiminsä kanssa paljon ja on valmis muuttamaan suunnitelmiaan päivän tuntemusten mukaan. Treenin väliin jättäminen tai muokkaaminen on usein viisautta. Ammattimaisesti harjoittelevan mieltä painavat kenties eri asiat kuin kuntojuoksijaa, mutta mielen hyvinvointi on molemmille aivan yhtä tärkeää.
Toivon, että lähdemme kesälenkeillemme yhä useammin sillä mielellä, että ”tänään on hyvä päivä ja juuri nyt haluan juosta”.
Ps. Jalkoja ja mieltä kehittäviä treeniohjeita löydät Juoksutapahtumaan valmistautuminen – 9 asiantuntijavinkkiä -artikkelista ja monipuolista harjoittelua tukevia vinkkejä cross trainingia käsittelevästä jutustamme.
Teksti ja kuva pena rekiranta
Juoksija 5/2025