Seikkailujuoksija Jukka Viljanen aloittaa varhain itsenäisyyspäivän aamuna 1 300 kilometrin juoksunsa maailman suurimman hiekka-aavikon halki. Jos Viljasen unelma toteutuu, hän ylittää Rub’ al-Khalin Saudi-Arabiassa ensimmäisenä ihmisenä juosten.
– Miksi lähden sinne? Sehän on intohimo päästä niihin olosuhteisiin. Se ympäristö ja ne ympärillä olevat ihmiset inspiroivat tosi paljon. Siinä on asioita, jotka vievät minua eteenpäin. Ne ovat enemmän sisäisiä asioita kuin ulkoisia asioita.
Marraskuun lopulla Jukka Viljanen kertoi matkastaan rutinoituneesti ja silti innostuneesti. Hän on juossut aiemmin Saharan ja Kalaharin halki sekä ylittänyt Grönlannin. Siellä hänen piti välillä tinkiä tavoitteesta juosta, sillä lumiolot kävivät juoksulle mahdottomiksi ja hänen piti myös kävellä.
Hiekka on elementtinä ennakoitavampi. Viljanen aikoo juosta kurinalaisesti 50 kilometriä päivässä. Vaikka kulkisi, hän ei ahnehdi pidempää etappia. Toisaalta raskaanakin päivänä tavoitteen on tarkoitus täyttyä.
– Tärkeintä on, että molemmat jalat ovat ilmassa. Että se on juoksua.
Viljanen aikoo käyttää juostessaan sauvoja ensimmäisestä päivästä alkaen. Se nostaa rasitustasoa ja siten energiankulutusta, mutta vähentää riskiä rasitusvammoihin. Juoksuasento pysyy parempana, Viljanen perustelee.
Kokenut 58-vuotias juoksija on miettinyt ja kokeillut varusteensa tarkoin. Palaamme Jukan varusteisiin, harjoitteluun sekä juoksun etenemiseen myöhemmissä jutuissa.
Jukka Viljanen urakoi aavikolla myös päällään
Jukka Viljanen, mikä pitää ihmisen liikkeellä hiekka-aavikolla 50 kilometriä päivästä toiseen?
– Unelma aavikon ylityksestä. Se, että on tehty niin paljon töitä tämän projektin eteen. Ja tässä on muitakin ihmisiä. Ei tämä ole vain yhden ihmisen show, kaukana siitä.
”Meillä on niin paljon erilaisia demoneita ja mentaaliblokkeja pään sisällä, jotka kertovat, että älä tee, älä ala.”
Viljanen on nostanut aikaisempienkin juoksujensa yhteydessä esiin mielen merkityksen. Hän ei lähde kokeilemaan tai yrittämään vaan juoksemaan Rub’ al-Khalin halki.
Silti hän sanoo, ettei voi etukäteen määritellä, minkä kokisi onnistumiseksi Rub’ al-Khalilla.
Henkisestä kantista ja suunnitelmallisuudesta huolimatta ikävät yllätykset ovat aina mahdollisia. Vuonna 2013 Grönlannin ylitys keskeytyi, kun Viljasen opas arvioi tilanteensa yhtenä päivänä kylmissään väärin ja löytyi omasta teltastaan tajuttomana.
Muun seurueen ansiosta opas pelastui, mutta jatkaminen olisi ollut hänelle riskialtista. Viljanen päätti evakuoinnista. Ihmisen turvallisuus meni suunnitelman edelle. Grönlannin hän ylitti lopulta vuonna 2019.
– Tämä on seikkailu. Ikinä ei tiedetä, mitä tulee tapahtumaan. Pitää ottaa riskejäkin, Viljanen sanoo.
Aiemmat retket auttavat häntä ennakoimaan juoksun vaativuutta.
– Kyllä tässä lopulta mennään sillä aurinkovoimalla. Mikä merkitys on kunnolla ja pään sisältä tulevalla voimalla? Ne ovat linkittyneitä toisiinsa, ei niitä voi erotella. Pään merkitys on valtava. Suosittelen ihmisiä kokeilemaan rajoja. Pystymme enempään kuin kuvittelemme, mutta järki pitää ottaa silloin pois päältä ja mennä sydämellä. Järki kertoo meille riskit ja vaarat. Jos olisin ajatellut Arabiaa järjellä, tämä ei olisi ikinä toteutunut. Totta kai pitää olla järkikin mukana.
Jukka Viljanen on tehnyt yrittäjänä pitkään töitä Kustannus Oy Juoksijalle. Hänen seikkailuaan seuraa päivittäin Yle, ja myös Helsingin Sanomat ennakoi aavikkojuoksua jutussaan Juosten halki aavikon.