Voimaharjoittelusta on monta hyötyä myös kestävyysjuoksijalle. Juoksutekniikka ja kimmoisuus paranevat ja nopeus kehittyy. Vahvat lihakset ja jänteet säästyvät myös rasitusvammoilta.
Nykyvalmennus korostaa entistä enemmän voimaharjoittelun merkitystä kestävyysjuoksussa. Juoksuvauhtien kasvaessa pelkkä hapenottokyky ei enää riitä, vaan voittaakseen tarvitaan myös voiman ja hermoston yhteistyöstä syntyvää suorituskykykä ja nopeutta.
Kestävyysurheilijan voimaharjoitteluun liittyy kuitenkin edelleen paljon epäluuloja, joiden mukaan se on erittäin ongelmallista tai että voimaharjoittelu heikentää kestävyyden kehittämistä.
Luontaista jäntevyyttä
Mutta aloitetaanpa alusta. Voima on keholle välttämätön. Koulun biologian kirjasta muistiin on jäänyt käsite lihastonus, lihasten jäntevyys. Se pitää yllä perusryhtiä ja kannattelee kehoa maan vetovoimaa vastaan. Jäntevyys on tarpeellinen ominaisuus urheiluakin ajatellen, sillä napakat kudokset hyödyntävät juoksuaskeleen liike-energiaa, mikä tekee juoksusta taloudellista.
Pieni käytännön esimerkki. Pidin aikoinaan lasten saliharjoituksia. Kerran järjestin leikkimielisen kilpailun, jossa lapset roikkuivat puolapuilla niin pitkään kuin jaksoivat. Pian yksi toisensa jälkeen tipahteli alas, mutta tusinan joukosta neljä jäi roikkumaan niin pitkään, että jouduin lopulta viheltämään leikin kesken. Nämä neljä lasta kehittyivät vuosien päästä SM-tason urheilijoiksi kestävyysjuoksussa.
Lihasten jäntevyys ja sitkeys, lopulta myös perusvoima, ovat tuloksellisen urheilun edellytys, lajikohtaiset vaatimukset tietysti huomioiden. Voima on hyvin perinnöllinen ominaisuus, mutta sitä voidaan kuitenkin kehittää – vieläpä läpi elämän.
Tilaa Juoksija.fi digi
Rautaista tietoa harjoittelusta ja terveydestä.