Harjoittelun yksi perusperiaatteista on ollut jaksottaminen.
Eri ominaisuuksiin keskitytään eri kausina harjoitusvuoden aikana. Peruskestävyys, kilpailuun valmistava ja lopulta kilpailukausi ovat tuttuja jaotteluja. Sara Kuiviston harjoittelussa valmentaja Ari Suhonen käyttää hyvin selkeää kausijaottelua.
Suomalaisen 1970-luvun kestävyysjuoksun opeissa termit olivat peruskunto, mäkihyppely ja rataharjoittelu. Joskus pitkiltä ja hitailta lenkeiltä siirryttiin nopeastikin hyppelyihin tai ratajuoksuun. Suomen kova talvi ilman sisäharjoittelua tai juoksumattoja vaikutti silloin tietysti harjoittelun sisältöön.
Vaihtelevan kausijaon lisäksi on olemassa myös toinen linja, jossa harjoittelu pyörii varsin samanlaisena koko ajan. Norjalaiset Ingebrigtsenin veljekset toteuttavat tätä, ja samanlainen malli löytyy ruotsalaisen Kalle Berglundin harjoittelusta. Kisoihin valmistautuminen kestää yleensä lyhyen aikaa, jopa vain 1–2 viikkoa. Noustessaan aikoinaan maailman eliittiin Jakob Ingebrigtsen nosti yhden vuoden aikana huippukuntonsa esiin peräti seitsemän kertaa 1–2 kuukauden välein.
Yhden perusohjelman ja jatkuvan kilpailemisen mallia toteutti myös 1960-luvun legenda, australialainen Ron Clark, jota tarinaa on luettavissa vaikkapa hänen hienossa elämänkerrassaan The Unforgiving Minute.
TEKSTI ARI PAUNONEN ARTIKKELIKUVA ARI HYYTIÄINEN
Juoksija 8/2021