Astma on hiihtäjillä lähes 2,5 kertaa yleisempää kuin muulla väestöllä, selviää suomalaisessa kyselytutkimuksessa. Siihen vastasi 351 yli 13-vuotiasta kilpahiihtäjää (*).
Hiihtäjistä 26 %:lla ja verrokeista 9 %:lla oli lääkärin toteama astma. Diagnoosin saanti-ikä oli hiihtäjillä keskimäärin 15 v. ja verrokeilla 10 v.
Hiihtäjistä 57 % sai diagnoosin vuoden sisällä oireiden alkamisesta. Oireet alkoivat keskimäärin 6,2 vuoden kuluttua hiihtouran alusta.
Astmaa sairastavista hiihtäjistä 99 % käytti lääkitystä. Hoitavan lääkkeen jatkuva käyttö oli yleisempää hiihtäjillä kuin verrokeilla.
Avaavaa lääkettä hiihtäjät käyttivät useammin ennaltaehkäisevästi ennen liikuntaa kuin tarvittaessa, oireiden ilmaantuessa. Lähes puolet hiihtäjistä ja noin viidennes verrokeista käytti yhdistelmälääkitystä. Mäki-Heikkilä ym. (2021).
(*) Tutkimukseen kutsuttiin Hiihtoliiton kautta kaikki suurimpien kansallisten kilpailuiden hiihtäjät 2019. Kyselyyn vastasi 351 hiihtäjää. Verrokkiryhmään kutsutut vastasivat hiihtäjiä iältään, sukupuoleltaan ja alueellisesti.
TAUSTAA
- Kylmä ilma lisää hengitysteiden kuormitusta ja saattaa altistaa astmalle.
- Raskas kuormitus kasvattaa hapen tarvetta, mikä voi lisätä astmaan liittyviä oireita.
- Astmaan liittyvä ilmavirtauksen väheneminen alentaa urheilijan suorituskykyä.
Lue myös:
Hiihto 1/2022
Kannattaa hengittää nenän kautta. Itselläni oli joskus nuorena astmaoireita, erityisesti hiihtäessä, mutta vaihdoin nenähengitykseen eikä sen jälkeen ole ollut oireita nyt 25 vuoteen.