Valmistautuminen hiihtomaratonille: älä anna pakkasen yllättää, äläkä skippaa juomapaikkoja 

Hiihtomaratonille
Lapponia-hiihto. Kuva Tomi Kuosmanen
Lukulistalle
ClosePlease login

Tässä jutussa jatketaan siitä, mihin edellisessä jäätiin eli Aki Ijäs kertoo, kuinka pitkiin hiihtoihin kannattaa valmistautua.  

Hiihtomaratoneille osallistuva valitsee matkan ohella myös hiihtotavan. Pitääkö kaikki lenkit olla vapaalla, jos on ilmoittautunut vapaan hiihtotavan maratonille? Ei pidä, jos Ijäkseltä kysyy.  

– Molemmat hiihtotavat vievät eteenpäin. Kyllähän ampumahiihtäjät treenaavat joskus perinteisellä, vaikka eivät siinä koskaan kilpaile. Ehkä on kuitenkin hyvä tehdä yli puolet treeneistä juuri sillä hiihtotavalla, jolla aikoo itse tapahtumassakin hiihtää, hän sanoo.

Etenkin perinteisen hiihtotavan maratonille osallistuvien kannattaa korostaa treeneissään ylävartalon käyttöä vähintään kerran viikossa. Pitkissä hiihdoissa reitit ovat usein tasaisia, jolloin kaiken tasoisilta hiihtäjiltä vaaditaan tasatyöntökykyä. Tottumattoman ylävartalo voi uupua maratonin lopussa.  

– Käsien ja ylävartalon heikko kestävyys ja voimataso saattaa yllättää hiihtomaratonilla varsinkin, jos ei ole kesällä rullahiihtänyt säännöllisesti. Yhdessä viikon treenissä kannattaakin tehdä tarkoituksella pidempiä tasatyöntöosuuksia, että kädet tottuvat siihenkin. 

Hiihtotavan valinta riippuu osin myös olosuhteista. Ja olosuhteista riippuu, pääseekö lainkaan hiihtämään.  

– Päätä ei kannata hakata seinään huonoissa olosuhteissa. Usein hyvissä olosuhteissa tulee hyviä treenejä ja huonoissa huonoja, Ijäs muistuttaa.

– Kaikesta liikkumisesta on aina hyötyä pallopeleistä uintiin. Kuntosalilla voi treenata kaikissa keleissä. Monelta salilta löytyy vetolaite, jolla voi treenata perusliikkeiden päälle. Se antaa jonkinlaista hiihtotuntumaa, mikäli ei pääse ladulle. 

Älä anna pakkasen yllättää 

Ennen tapahtumaa kannattaa laittaa välineet kuntoon. Juomareppua tai -vyötä voi kokeilla hiihtolenkeillä, jotta ne tuntuvat tapahtuman aikaan mukavalta, eivätkä aiheuta hiertymiä. Pakkanen aiheuttaa yllättäviä ongelmia, jos siihen ei ole varautunut.  

– Juomarepun letkut saattavat jäätyä. Sen jälkeen reppu kulkee vain ylimääräisenä painona maaliin asti. Energiapatukatkin ovat usein jäisinä yllättävän kovia purra ja saada alas, joten siihenkin pitää osata varautua.  

Nesteen ja ruoan nauttiminen on hiihtovauhdissa aivan erilaista kuin keittiön pöydän ääressä. Sitäkin kannattaa kokeilla. 

– Jos ei kyttää kelloa, niin sitten ehtii pysähtyä huoltopisteille, eikä siihen tarvitse keskittyä.  

Energian riittävyys mietityttää monia pitkiin hiihtoihin osallistuvia. Ijäksen mukaan huomiota kannattaa kiinnittää enemmän hiihdon aikaiseen kuin sitä edeltävään energiansaantiin. Tankkaus voi kääntyä usein itseään vastaan. Ijäksen ohje on syödä hyvin, muttei liikaa ennen tapahtumaa. Sen sijaan tapahtuman aikana energia- ja nestevarastojen täyttäminen tulee aloittaa heti alussa.  

– Siitä on omakohtaisiakin kokemuksia, että olen halunnut pysyä jossain kovavauhtisessa porukassa ja tehnyt sen skippaamalla juomapisteen alussa. Se kyllä kostautuu myöhemmin. Jos hiihdon aikana kuuntelee omaa tunnettaan esimerkiksi janon suhteen niin juominen alkaa liian myöhään, Ijäs kertoo.

Välineet kannattaa olla kunnossa lähtölaukauksen pamahtaessa. Huolto kannattaa jättää ammattilaisten haltuun, jos ei itse tykkää suksien voitelusta tai ei osaa huoltaa suksia. Se lisää todennäköisyyttä toimivalle kalustolle.  

Ijäs muistuttaa myös, että pitkillä matkoilla suksi voi olla hyvä koko matkan vain tietynlaisissa pakkasolosuhteissa. Hiihtäjän on varauduttava siihen, ettei suksi toimi toivotulla tavalla alusta loppuun. 

– Lämpötila ja muut olosuhteet voivat vaihdella melkoisestikin pitkän ja korkeuseroja sisältävän reitin varrella. Eri kelin liisterit toimivat tai jarruttavat alkumatkasta ja toimivat toisinpäin loppumatkasta, elleivät ole kuluneet pois. Kannattaa lähteä positiivisella asenteella liikkeelle ja pitää mielessä, ettei suksi toimi täydellisesti koko matkaa.  

– Tilanne on yleensä sama kaikille. Eli ei muuta kuin ladulle! 

Lue lisää:

Muutama viikko hiihtomaratoniin – mitä pitää tehdä?  

Lapin keväthangille

Lapponia-hiihto 11.–14.4.

Eripituiset matkat 25:stä 80 kilometriin tarjoavat sopivia haasteita niin kunto-, kestävyys- kuin kilpahiihtäjille Tunturi-Lapin upeissa maisemissa. Hiihtopäivät ovat ti, ke ja pe. Päätapahtumapaikkana toimii Olos.

LAPPONIAHIIHTO.FI

Ylläs–Levi-hiihto 15.4.

70 km:n reitti vie kauniiden tunturimaisemien halki Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Ylläsjärven, Äkäslompolon, Kukastunturin ja Pyhäjärven kautta Leville. Hiihdetään ensimmäistä kertaa vapaalla hiihtotavalla. Helpompi 55 km:n hiihto ohittaa suurimmat nousut ja kulkee Äkäslompolosta Leville.

YLLASLEVI.FI

Teksti Juho-Veikko Hytönen 

Juoksija.fi 2023

 

Vastaa