Metsäsienet – aarre ruokapöytään

Metsissämme piileskee todellinen aarre ruokapöytään: lukuisat metsäsienet. Valinnanvaraa Suomessa riittää, sillä syötäviä sienilajeja on puolentuhatta. Kattavan sienikirjan lisäksi hyvä lähde sienten tunnistukseen on vaikkapa sivusto luontoportti.com.

Suomessa sienikausi alkaa keväällä ja jatkuu jopa lumien tuloon asti. Esimerkiksi suppilovahveroiden parasta aikaa on loka– marraskuu, ja niitä löytyy etelästä Lappiin saakka. Suppilovahvero on miedon makuinen ja helppo tunnistettava. Suppikset viihtyvät kuusimetsässä rahkasammalen kavereina.

SIENET EIVÄT OLE KASVIKSIA, mutta ne lasketaan kasvisruokavalioon kuuluviksi. Sienet ovat herkullista, kevyttä ja kuitupitoista ravintoa.

Metsässä runsaassa luonnonvalossa kasvavat sienet kehittävät paljon D-vitamiinia. Sienet ovat ainoa ei-eläinperäinen ravinnosta saatavan D-vitamiinin lähde ja melko hyväkin sellainen, vaikkakin sienten vitamiini on enimmäkseen D2-tyyppiä. Esimerkiksi suppilovahverossa on D-vitamiinia peräti 23 µg / 100 g. D-vitamiini vahvistaa luustoa, tukee vastustuskykyä ja säätelee satojen geenien toimintaa.

SIENISSÄ ON myös liikkujalle tärkeitä antioksidantteja, kuten ergotioneiinia. Ergotioneiini ehkäisee hermoston rappeutumista, ja sitä pidetään myös soluja suojaavana ja tulehdusta alentavana antioksidanttina. Kotimaisissa metsäsienissä sitä on melko runsaasti esimerkiksi kantarelleissa ja herkkutateissa.

Sienten kalium auttaa lihassoluja supistumaan, seleeni antaa vastustuskykyä ja auttaa korjaamaan soluvaurioita ja kupari puolestaan tukee happea kuljettavien punasolujen muodostamista. Sienet sisältävät B-ryhmän vitamiineista erityisesti B2-vitamiinia eli riboflaviinia ja B3-vitamiinia eli niasiinia. Kantarelli sisältää keltaisen värinsä ansiosta runsaasti Avitamiinin esiasteita, karotenoideja.

PROTEIINIA sienissä on sadassa grammassa keskimäärin noin kaksi grammaa. Määrä ei ole painoon suhteutettuna suurensuuri, mutta joidenkin sienilajien proteiinipitoisuus on suurempi ja aminohappokoostumus monipuolisempi moniin kasviksiin verrattuna, joten kasvissyöjälle sienet ovat hyvä lisä proteiininsaantiin.

Sieniä kannattaa syödä varovasti, sillä monet ovat herkkiä sienisokerille eli theraloosille. Jos sen pilkkomiseen tarvittavaa entsyymiä on suolistossa niukasti, sieniateria voi aiheuttaa vatsavaivoja. Theraloosia on muun muassa herkkutateissa ja kantarelleissa paljon, mutta monet pystyvät käyttämään esimerkiksi suppilovahveroita ongelmitta. Lähteet: Fineli, Pubmed

+ Plussat

•  runsaasti kuituja, mikä on hyväksi suoliston bakteerikannalle 
• mukavasti kasviproteiineja 
• liikkujan tärkeitä antioksidantteja, vitamiineja ja kivennäisaineita

− Miinukset

•   sienisokeri voi aiheuttaa herkästi vatsavaivoja