Oscar Holmström on noussut muutamassa vuodessa harrastelijajuoksijasta Suomen maratoonareiden parhaimmistoon. Työmatkajuoksulla kuntoaan kehittävä Holmström ei ota paineita tuloksistaan, vaan juoksemisen ilo on aina etusijalla.
Maratonkokeilu numero yksi:
– Ajattelin, että nyt se on kokeiltu ja tätä lajia ei tarvitse enää.
Oscar Holmström hymyilee kuvaillessaan 18-vuotiaana suorittamaansa maratonia. Ideana oli kokeilla, onko mahdollista suoriutua maratonista koko lailla kylmiltään. Kävi ilmi, että oli, mutta:
– Kyseessä oli Helsinki City Marathon. Kokemuksena se ei ollut kovin mukava, enkä juossut sen jälkeen lainkaan lähes viiteen vuoteen, Holmström kertoo.
Holmström, 29, on vuosikymmen myöhemmin juoksijana täysin toisessa tilanteessa. Ilman mitään nuoruuden urheilutaustaa hän on noussut muutamassa vuodessa hämmästyttävälle tasolle maratonilla.
Viime lokakuussa helsinkiläinen kellotti Roerdamissa viime vuoden tilaston kuudenneksi parhaan suomalaisajan 2.23.59 – ei hassummin vain vuotta aiemmin urheiluseuraan liittyneeltä mieheltä.
– Lapsena tuli liikuttua aika vähän. Kyllä minut laitettiin pelaamaan jalkapalloa, mutta en varsinaisesti tykännyt siitä, koska olin siinä aika huono. Mitään kestävyysurheilua en harrastanut, mutta teininä oli salitreeniä ja sen tyyppistä, hän kertoo taustastaan.
Kaverien houkuttelemana hän päätti ryhtyä juoksemaan vuoden 2016 tietämillä.
– Ostin halvan ja yksinkertaisen urheilukellon, ja aloin juoksemaan vähän enemmän. Se osoittautuikin yllättävän kivaksi lajiksi, ja siitä se pikkuhiljaa lähti. Muistan, kun juoksin ensimmäisen kerran matolla tunnin aikana 13 kilometriä. Se tuntui käsittämättömältä.
Tällä hetkellä 4.37/km-vauhti on Holmströmille perushölkkää. Vauhtien kiihtyessäkään asenne kisoihin ei ole kuitenkaan muuttunut.
– Juoksen edelleen sillä asenteella, että on kiva laji ja pidetään hauskaa. Kilpailut ovat hyvä tekosyy ottaa pitkä viikonloppu, matkustaa kavereiden kanssa ja reissussa saa syödä ja juoda hyvin, Holmström sanoo.
Ja hymyilee.
Matkailu avartaa
Ennen Roerdamin ennätystään Holmström on kiertänyt jo varsin kattavasti kansainvälisiä maratoneja. Tukholma, Amsterdam, Berliini, Frankfurt. Yksi kokemus on kuitenkin ykkönen.
– Bostonin maratonin maalisuora on hienoin kisakokemukseni. Tykkäsin reitistä ja alamäkeä on aika paljon. Kunhan malttaa ja jaksaa Heartbreak Hillin 30 kilometrin kohdalla, niin sitten jaksaa rullata maaliin, ja tunnelma maalisuoralla on aivan mieletön, hän sanoo.
Frankfurtissa melko tavanomainen kaupunkireitti ei erityisesti säväyttänyt, mutta loppumetreillä oli juhlan tuntua.
– Maaliintulo on todella siisti siellä messukeskuksessa. Siellä on strobovalot ja Rammstein soimassa. Pidätkö siis Rammsteinista?
– En ehkä muuten varsinaisesti, mutta siinä ei haitannut, Holmström nauraa.
Frankfurtissa Holmström juoksuporukoineen juoksi kisan ”tiimiasuissa”.
– Hyvällä fiiliksellä mentiin yhtenäisissä Octoberfest-asuissa ja kaikki juoksivat oman ennätyksensä. Se oli hauskaa. Ennätykset tosin saattoivat johtua siitä, että 30 km:n kohdalla reitillä tarjottiin kylmä olut, hän lisää.
Vuonna 2018 Amsterdamissa juoksemansa 2.43.47 jälkeen Holmström harkitsi jo paketoivansa koko juoksu-uran.
– Silloin olin jo käynyt läpi kaikki aloittelijan vammat ja lisännyt liikaa juoksukilometrejä. Ennen kisaa minulla oli akillestendinopatia, mutta lähdin kuitenkin yrittämään. Mietin sitten mikä olisi seuraava steppi. Ajattelin, että 2.40 olisi hyvä alittaa ja sitten voisi lopettaa ja kokeilla jotain muuta lajia, Holmström sanoo.
Vuonna 2019 ohjelmassa oli kuitenkin peräti neljä maratonia noin viiden kuukauden sisällä. Tukholmassa alittui haamuraja tuloksella 2.35, ja maratonsarjan viimeisessä kisassa Frankfurtissa alittui jo seuraavakin rajapyykki ajalla 2.29.58.
Nälkä oli kasvanut syödessä.
Isojen poikien sarjaan
Valoisa ja sosiaalinen Oscar Holmström menee hieman mietteliääksi, kun tiedustelen miltä tuntuu nähdä oma nimi maratontilastossa samoilla sijoilla monien kokeneiden kestävyysjyrien seassa.
– Onhan se kivaa, ja on hienoa päästä isojen poikien kanssa juoksemaan. Kieltämättä se on tosi inspiroivaa ja motivoivaa, hän sanoo. Holmström uskoo vahvuutensa olevan nimenomaan maratonilla.
– Minulla ei ole mitään taustaa lyhyemmiltä matkoilta, en ole juossut vitostakaan koskaan, paitsi treeninä joskus. Uskon, että pystyn maratonilla parantamaan aikaani. Ajatuksenani on yrittää parantaa ennätyksiäni myös lyhyemmillä matkoilla. En ole juossut kuin muutaman kympin ja pari puolikasta viime aikoina.
Holmströmin puheissa kuuluu kunnioitus kokeneempia kilpakettuja kohtaan.
– Viime vuonna Helsinki City Runilla lähdettiin aika rajusti liikenteeseen, kun Järvenpää, Utriainen ja Granberg laittoivat vauhtia. Lopussa alkoi jalat painamaan, Holmström kertoo kahdeksannen sijan ajalla 1.09.55 tuoneesta puolimaratonista.
Itse omasta valmentautumisestaan vastaava juoksija toteaa, että silloin tällöin kisoissa on hämmästelty kärkikahinoihin ilmestynyttä uutta nimeä. Hän myöntää, että valmentajatarjouksiakin on esitetty.
– Olisihan se mielenkiintoista, mutta olen päättänyt jatkaa ihan itse. Tarkan ohjelman seuraaminen on haastavaa, koska joudun jatkuvasti muuttamaan treeniohjelmaa ja siirtämään harjoituksia esimerkiksi työni vuoksi. Teen usein töitä myös viikonloppuisin ja päivystän paljon, minkä takia aikataulut voivat vaihdella. Eli vaikka olisi kuinka hieno ohjelma, niin käytännössä sitä ei olisi mahdollista toteuttaa, lääkärinä työskentelevä Holmström kertoo.
Kilpailulisenssin hankkiminen ja seuraan liittyminen tuli eteen, kun vuoden 2020 lopulla Runner’s High järjesti kilpajuoksijoille puolimaratonin Helsingissä. Kauniaisista kotoisin olevan Holmströmin seuraksi tuli Esbo IF.
– Seurassa on hyvä meininki ja siellä on kovia urheilijoita, ja ainakin toistaiseksi jatkan siellä. Mutta tarjouksia voi laittaa tulemaan, hän virnistää.
Kuntopohja työmatkajuoksulla
Oscar Holmström painottaa joka käänteessä juoksemisen hauskuutta. Hän kertoo suhtautuvansa juoksemiseen kuten kuka tahansa harrastelija, ja harjoittelu kulkee muun elämän ehdoilla.
– Nautin juoksemisesta, siitä tulee hyvä olo ja se on hyvää vastapainoa työlle. Jos on muita asioita, kuten työtä ja sosiaalisia menoja, niin en ala niistä tinkimään siksi, että pitäisi treenata enemmän. En ehkä saisi juoksusta samalla tavalla iloa irti, jos yrittäisin vakavammin.
Työtä, harrastusta ja elämän muita asioita hän sovittaa yhteen kuten kuka tahansa kuntojuoksija.
– Eniten kiinnostaa se, miten paljon pystyn kehittymään muun elämän ehdoilla. Varmaan moni muukin sovittaa yhteen samanlaisia asioita. Näin ei ehkä aina saa aivan maksimaalisesti irti treenistä, mutta huomaan kuitenkin selkeästi, että kehityn jatkuvasti edelleen, vaikka treeniohjelma ei niin strukturoitu olekaan, hän pohtii.
Holmström on huomannut itselleen sopivan treenimäärän pyörivän 150 viikkokilometrin tietämissä. Suurempiakin määriä hän on kokeillut, mutta keho ilmoitteli sen olevan liikaa.
– Juoksen työmatkoja. Säästän aikaa ja pääsen perille paljon nopeammin kuin julkisella liikenteellä, ja saan melkein yrittämättä 15–20 km juoksua päivässä. Työmatkajuoksulla herään hyvin aamulla ja mieli on skarppi. Lähden myös sen verran ajoissa, että on varaa pidentää aamulenkkiä, jos kulkee hyvin. En jaksaisi lähteä pitkän päivän jälkeen erikseen juoksemaan, aamuvirkuksi tunnustautuva Holmström kertoo.
Ammatin etu on se, että sairaalassa käytetään sairaalan vaatteita, ja työmatkajuoksussa kulkee mukana joskus vain pieni reppu.
Normipäivänä työmatkajuoksua tulee kaksi kertaa 45 minuutin verran. Holmström pyrkii tekemään 2–3 reippaampaa harjoitusta ja 1–2 pidempää lenkkiä viikossa. Joskus ne sijoittuvat työmatkajuoksuun, joskus muille päiville.
– Suunnittelen treenit suurin piirtein ja kiristän tahtia tarvittaessa tuntuman mukaan, jos kulkee hyvin. Minulle ei sovi yhtään se, että menisin jonkun tietyn treenin jonain tiettynä päivänä jotain sekunnilleen määriteltyä vauhtia. Niin moni asia vaikuttaa treenivauhteihin, enkä halua tehdä pakolla nihkeitä treenejä, hän kertoo.
Viikkorytmityksessä hän noudattaa varsin totuttua 2–3 kovemman ja yhden kevyen viikon rytmiä. Holmström ei peittele muitakaan harjoittelunsa ominaispiirteitä. Kuntosalia hän käyttää ainoastaan kovien treenien mattojuoksuun talvisin.
– Treeniasenteeni on epäortodoksinen, mutta minulle toimiva. En esimerkiksi venyttele ollenkaan, enkä tee salilla voimatreenejä lainkaan. En koe, että se olisi minulle mitenkään välttämätöntä, enkä oikein ehtisi niitä tekemäänkään, hän sanoo.
Juoksutreeneissä hän sen sijaan hakee monipuolisuua. Ohjelmaan kuuluvat toisinaan mäkivedot sekä 100–200 metrin vedot.
– Teen lyhyitä kovia vetoja pitkillä palautuksilla. Uskon, että ne kehittävät juoksun taloudellisuutta. Maratonin ja puolimaratonin vauhdit tuntuvat niiden jälkeen todella letkeiltä.
Sydämen tuntija
Oscar Holmström työskentelee tällä hetkellä erikoistuvana lääkärinä Haartmanin sairaalassa Helsingissä – erikoisalanaan kardiologia. Työssään hän tekee muun muassa sydämen tutkimuksia, kuten kliinisiä rasituskokeita ja sydämen ultraäänitutkimuksia, joissa liikunnan hyödyt ovat näkyvissä selvästi.
– Näissä tutkimuksissa näkee hyvin konkreeisesti millaisia fysiologisia muutoksia liikunta aiheuttaa sydämen rakenteessa ja toiminnassa. Kestävyysurheilijan sydän on huomattavan tehokas pumppu, hän sanoo.
Pari vuotta sitten Holmström väitteli lääketieteen tohtoriksi. Väitöskirjaan liittyviä digidiagnostiikan kenttätutkimuksia tehtiin Afrikassa.
– Tutkimme lääketieteellisten näytteiden analysointia tekoälyllä. Tekniikkaa voisi soveltaa erityisesti alueilla, joissa on pula lääkäreistä. Projektissamme tutkimme menetelmien käyttöä muun muassa Tansaniassa ja Keniassa. Tutkimukseen liittyen matkustin paljon Keniassa, mutta valitettavasti en ehtinyt käydä Itenissä juoksemassa.
Työssään päivystävänä lääkärinä Holmström törmää jatkuvasti koronavirukseen. Hoitoon tulevat, vakavasti sairaat koronaviruspotilaat ovat edelleen suureksi osaksi rokottamattomia. Myönteistä on kuitenkin se, että vakavasti sairaiden määrä on vähentymässä.
Koronataudin sairastaneelle kuntourheilijalle Holmström suosittelee malttia.
– On muistettava, että mihin tahansa virusinfektioon liittyy esimerkiksi myokardiitin (sydänlihastulehdus) riski, se on aina olemassa. Koronaan liittyen riski on ihan merkittävä. Useimmiten tauti on lieväoireinen ja itsestään ohimenevä, mutta sairaus saattaa olla todella vakava myös nuorilla perusterveillä ihmisillä, hän sanoo.
–Käytännössä minkä tahansa virusinfektion yhteydessä on selvää, että täytyy pitää tauko kovasta urheilusta. Urheileminen sairaana nostaa selvästi eri komplikaatioiden, kuten myokardiitin, riskiä ja pidentää toipumisaikaa. Myokardiitti saattaa aiheuttaa hyvin hankalia ja kroonisia sydänongelmia, vaikka tämä onneksi on harvinaista. Eli sairaana kannattaa ehdottomasti antaa keholle aikaa levätä, ainakin kunnes oireet ovat hävinneet. Sairastumisen jälkeenkin palaaminen harjoitteluun kannattaa tehdä rauhallisesti ja kuunnella omaa kehoa. Jos on ollut yleisoireita, kuten kuumetta, lihaskipuja tai kurkkukipua, elimistön täydellinen toipuminen kestää usein jopa 2–3 viikkoa, ja tämän ajan kannattaa välttää liian kovia treenejä, Holmström sanoo.
Kovat tavoitteet ilman stressiä
Vuosi toisensa jälkeen ennätyksiään kohentanut Oscar Holmström juttelee rennosti tavoitteistaan, jotka ovat varsin kovia – mua täysin mahdollisia.
– SM-maraton pitäisi juosta huhtikuussa, ja maratonilla hölkkäraja pitäisi alittaa, se voisi kyllä mennä, hän hymyilee viitaten 2.20-rajaan.
Holmström ei selvästikään halua tehdä juoksemisesta itselleen liian suurta asiaa. – Se, että pystyn edelleen kehittymään, motivoi minua todella paljon. Itse haluan pitää juoksemisen sellaisella tasolla, että on kiva parantaa ennätyksiä, mutta en todellakaan ota siitä stressiä tai koe painetta.
Kisoissa hän noudattaa usein myös rohkeaa taktiikkaa.
– Riskien ottaminen on jännittävää. Minusta on hauskaa lähteä yrittämään kovaa aikaa, ja katsoa mitä tapahtuu, vaikkakaan en etukäteen tiedä tuleeko se onnistumaan.
Haastattelupäivänä Holmström on tehnyt puolisonsa kanssa kaupat omakotitalosta, joten töiden ja juoksemisen lisäksi muutakin puuhaa lienee luvassa.
– Koen, että kehittymisenkin kannalta auttaa paljon, että elämässä on muitakin asioita juoksun lisäksi. Ajatus, että koko elämä pyörisi treenaamisen ympärillä tuntuu todella puuduttavalta. Haluan ehtiä viettämään aikaa ystävien kanssa ja pitää hauskaa. Tykkään paljon matkustamisesta, hyvästä ruoasta ja punaviinistä. Se tuo hyvää tasapainoa treenaamiseen. Kovan harjoitusjakson jälkeen voin hyvin ottaa rennomman viikonlopun ja tehdä jotain ihan muuta. Parhaat treenit teen lähes poikkeuksetta tuollaisten kevyempien päivien jälkeen, Holmström sanoo.
OSCAR HOLMSTRÖM
- Syntynyt 7.3.1993 Kauniaisissa
- Seura Esbo IF
- Asuinpaikka Helsinki
- Valmentaa itse itseään
- Perhe avovaimo
- Koulutus lääketieteen tohtori
- Ammatti erikoistuva lääkäri
(kardiologia)
ENNÄTYKSET
- Maraton 2.23.59
- Puolimaraton 1.09.07
- 10 km tiejuoksu 31.46
Maratonennätyksen kehitys
- 2017 2.55.39
- 2018 2.43.47
- 2019 2.29.58
- 2020 2.30.45
- 2021 2.23.58
TEKSTI PENA REKIRANTA KUVAT ARI J. HYYTIÄINEN
Juoksija 2/2022
on se kova