Lisää hyviä treenivuosia – pidä lonkat kunnossa

Lonkan jomotus lenkillä voi olla tuttua varsinkin varttuneemmalle juoksijalle. Joskus jo kolmikymppisenkin lonkka kiukuttelee. Ripeä kuntoutus tepsii ja onnekkaalla on edessä vielä monta juoksuvuotta. 

Kokenut juoksija osaa yleensä kuunnella omaa kehoaan. Jos jokin on vialla, hän osaa myös toimia. Siksi ortopedi Tatu Mäkisen vastaanotolle tulee usein juoksijoita, joilla on lonkassa vasta alkuvaiheen nivelkuluma, tai korkeintaan kohtalainen nivelrikko.

– Kestävyysurheilija tietää yleensä melko tarkasti, mikä tunne kehossa on normaalia harjoituskipua ja mikä on poikkeavaa. Jos lonkkaan sattuu, eivätkä kivut helpota lyhyen levon jälkeen tai vaiva alkaa toistua jatkuvasti, on aiheellista tulla arvioimaan tilannetta, Mäkinen sanoo.

Avun hakemista ei pidä viivytellä. Varhaisessa vaiheessa lonkan ongelmiin on tarjolla enemmän kuntoutuskeinoja kuin loppuvaiheen nivelrikkoon.

Lonkka on kehon työjuhta

Juostessa lonkkaan kohdistuu iso rasitus ja koko kehon paino. Niinpä lonkkanivelen pitää olla vahvarakenteinen ja se tarvitsee hyvän iskunvaimennuksen. Näin yleensä onkin.

Pallomainen reisiluun pää niveltyy lantioluussa olevaan lonkkamaljaan. Rakennetta vahvistaa nivelkapseli, johon kuuluu myös nivelen vakautta lisäävä rustorengas. Niveltä tukevat myös ympärillä olevat lihakset. Sekä reisiluun päätä että lonkkamaljaa verhoaa nivelrusto, joka kimmoisana rakenteena ottaa vastaan lonkkaan kohdistuvan kuormituksen.

Jos nivelrusto kuluu, lonkka alkaa liikkua epätasaisesti ja liikerata lyhentyy. Silloin nivelen pehmytkudokset helposti ärtyvät ja tulehtuvat. Aletaan puhua lonkan kulumasta tai nivelrikosta.

Syytä ruston vähenemiseen ei tarkasti tiedetä. Se tiedetään, että lonkan nivelrikon riskitekijöitä ovat ikä, ylipaino, lonkan seudun vammat, kuormitus sekä perintötekijät.

– Oireilu tuntuu tyypillisesti kipuna nivusen seudulla. Sieltä se saattaa säteillä etureittä pitkin polveen. Kolmas tyypillinen lonkkakivun alue on pakaran seutu, sanoo Tatu Mäkinen.

Varsinkin kokemattoman liikkujan voi olla vaikea huomata, missä kivun alkulähde on. Kun menee vastaanotolle näyttämään kipeää polvea, voi käydä niin, että polvesta ei löydy vikaa, mutta lonkka on ihan jäykkä.

Onko jäykkyyttä tai leposärkyä?

Mäkisen mukaan alkuvaiheessa lonkkakipu tuntuu rasituksen aikana, tai heti sen jälkeen.

– Pidemmälle edenneen taudin oire on klassinen leposärky – eli rasituksen jälkeen kipu jää jomottamaan.

Vähitellen askellukseen alkaa ilmestyä merkkejä ontumisesta. Kestävyysurheilija yleensä huomaa sen aika helposti.

– Samalla lonkkaniveleen syntyy rakenteellisia muutoksia: liikeala rajoittuu ja lonkka jäykistyy. Esimerkiksi venytellessä huomaa, että keho ei tahdo taipua entiseen tapaan.

Sukan ja kengän pukeminen saattaa tuntua hankalalta. Yön aikana, kun aineenvaihdunta hiipuu ja kudokset lepäävät, lonkka jämähtää kankeaksi. Sängystä noustessa ensimmäiset askelet ovat vaikeita, kunnes saa koneen käyntiin.

Monta syytä lonkkakipuun

Lonkan alueella tuntuvan kivun syitä voi olla lukuisia, eikä se läheskään aina johdu kulumasta. Kerro lääkärille tai fysioterapeutille kaikki oireistasi ja siitä, miten olet niitä lievittänyt.

– Haluan kuulla missä tilanteessa kipu tulee. Missä se tuntuu, mikä sitä selkeästi helpottaa ja mikä pahentaa? Jo keskustelusta lääkäri voi päästä jyvälle, onko kyseessä nivelen sisäinen tai ulkoinen vaiva – vai tulevatko oireet täysin muualta kuin lonkasta, Mäkinen sanoo.

Jos lonkan koukistus ja sisäkierto aiheuttavat pistävän nivuskivun, oire usein viittaa siihen, että ongelma on lonkkanivelen sisällä.

– Mutta kipu voi tulla myös limapussin alueelta tai jostakin pakaralihaksen tai sen jänteen alueelta. Näitä kipualueita pystyy painelemaan. Lonkkanivel taas on niin syvällä, että sitä ei voi tunnustella, Mäkinen sanoo.

Jos kipu tuntuu lonkan ulkosyrjän puolella, se viittaa ehkä johonkin muuhun syyhyn kuin suoranaisesti nivelrikkoon.

Magneettikuvaus kertoo paljon Mäkinen suosittelee usein lonkan magneettikuvausta. Sen avulla pystytään selvittämään monta mahdollista kiputilaa ja myös sulkemaan pois monta epäilystä. Magneettikuvassa näkyvät rustorengas, lonkan muoto, mahdollinen jännetulehdus, limapussin tulehdus lonkan alueella ja rasitusmurtuma.

– Paras tulos on, jos kuvauksesta ei saada mitään löydöksiä. Silloin mikään ei ole rikki. Kivun syy on toiminnallinen ja helpoiten kuntoutettavissa.

Röntgenkuva on hyvä silloin, kun nivelrikko on selkeästi pitkälle edennyt. Röntgenkuvan perusteella voi arvioida luiden välisen rustoraon suuruutta.

Treeniohjelma uusiksi

Lonkan kuntoutus tietää muutoksia tuttuihin treenitottumuksiin.

– Jos nivel on tulehtunut ja juokseminen ärsyttää, hetkellinen rasituksen kevennys on perusteltua. En tarkoita vuodelepoa, vaan juoksun korvaamista ei-iskuttavilla lajeilla, kuten pyöräilyllä ja uinnilla.

Mäkinen suosittelee tulehduskipulääkkeitä, jos juoksijalla on alkuvaiheen lievähkö nivelrikko, joka on ärtynyt ylirasituksesta.

– Ibuprofeeni, etorikoksibi, diklofenaakki – on useampia lääkkeitä, jotka ovat osoittautuneet varsin hyviksi, kun halutaan rauhoittaa tilanne.

Jos nivelrikko on edennyt pidemmälle, mutta juokseminen on itselle henki ja elämä, Mäkinen ajattelee, että satunnaisen tulehduskipulääkkeen ottaminen ennen lenkkiä ei ole väärin.

– En näe, että siitä on haittaa lonkkanivelelle. Pystyy tekemään juoksun, eikä tule niin kipeäksi.

Mäkinen ei tarkoita jatkuvaa lenkkeilyä tulehduskipulääkkeiden avulla, vaan yksittäisiä suorituksia. Rasittavissa olosuhteissa ja esimerkiksi pitkissä kilpailuissa näitä lääkkeitä ei pidä käyttää haitallisten sivuvaikutusten vuoksi.

– Kilpaillessa voi syntyä merkittävä nestehukka. Treenikaudellakin tulee aina huolehtia riittävästä nesteytyksestä.

Tukilihakset ja kengät kuntoon

Kokeneellakin juoksijalla voi olla kehossa heikkoja kohtia, joiden työstäminen auttaa. Lihastasapaino, askellus, tukilihakset ja liikkuvuus vaikuttavat kaikki lonkan toimintaan.

– Alkuvaiheessa moni ongelma on luonteeltaan toiminnallinen ja oireita saadaan helpotettua fysioterapialla. Fysioterapeutti tekee kattavan alaraaja-analyysin, jossa katsotaan liikealat, pituuserot, venyvyydet ja askellukset, Mäkinen sanoo.

Lisäksi on hyvä tarkistaa kenkävalinnat ja juoksualusta.

– Pururatatyyppinen alusta on hellävaraisempi kuin asfaltti. Tai ehkä polkujuoksu onnistuu paremmin?

Jos on lähtenyt rakentamaan juoksukuntoa pitkän liikuntatauon jälkeen, painon merkitys korostuu. Sohvaperuna huomaa yllättäen, että painoa on kertynyt 15–20 kiloa lisää.

– Painon vaikutuksen ymmärtää, jos ottaa 15 kilon kahvakuulan syliin ja yrittää juosta sen kanssa. Ei ole ihme, jos nivelet kipeytyvät. Painoa kannattaa pudottaa esimerkiksi pyöräilyllä ja uinnilla. Moni Mäkisen potilas on sanonut, että viidenkin kilon pudotus helpottaa oloa merkittävästi.

Milloin leikkaus on vaihtoehto?

Tekonivelleikkaus on hoito pitkälle edenneeseen nivelrikkoon. Sitä ennen kokeillaan kaikki muut hoitovaihtoehdot.

Mäkinen sanoo, että leikkaus on hyvä ja valtaosa potilaista on siihen tyytyväisiä. Ongelmat ovat harvinaisia.

– Kuitenkin riskejäkin on. Leikkaushoito ja sen lopputulos eivät koskaan ole sataprosenttisen varmoja, joten leikkaus päätös harkitaan perusteellisesti.

Miten elämä sujuu leikkauksen jälkeen?

– Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen urheilu jatkuu. Toisin kuin ennen, nyt ei enää kielletä potilaalta mitään liikuntalajeja.

Leikkauksen jälkeen kuntoutuminen kestää useamman kuukauden, jotta kaikki haavat ovat parantuneet ja lihakset on kuntoutettu. Silloin saa itse kokeilla, mikä liikunta tuntuu sopivalta. Myös juoksu on sallittua. –

Aika moni kestävyysjuoksija kuitenkin sanoo, että juoksu ei enää tunnu kovin hyvältä.

Voi olla haastavaa palata leikkauksen jälkeen juoksuharjoitteluun, jos haluaisi kisata yli 20 kilometrin matkoja asfaltilla. Sen sijaan voi täysin rajoittamattomasti pyöräillä, uida, hiihtää, treenata lihaskuntoa ja vaikka pelata tennistä.

– Useimmilla meistä vuodet muovaavat liikuntaa automaattisesti: haasteena voi olla lonkka, polvet, selkä tai vaikka jalkaterä. Jos leikkaus ja kuntoutus onnistuvat, lonkkaleikatut henkilöt ovat yksi tyytyväisimmistä potilasryhmistä – kivut jäävät pois, liikeala kasvaa ja elämänlaatu paranee.