Ratajuoksijan lantioprojekti – moderni urheilufysioterapia urheilijan apuna

Kilpajuoksijan harjoittelu koostuu aerobisista lenkeistä, intervalleista ja voimaharjoittelusta – mutta tukitoimiakin tarvitaan. Moderni urheilufysioterapia toimii osana urheilijan valmentajatiimiä ja päivittäistä harjoittelua. 

Kahden ratakierroksen juoksija Viola Westling, 23, on tällä hetkellä yksi lajinsa parhaista Suomessa. Hänen ennätyksensä 800 metrillä on 2.03,81. Westling harjoittelee pääosin yhdessä valmentajansa Eero Kytölän ohjein, mutta merkittävää apua valmennukseen ja päivittäisiin harjoitteisiin tulee myös muualta.

Kytölä aloitti Westlingin valmentamisen vuonna 2021, ja valmennussuhteen myötä Kytölä havaitsi Westlingin juoksuasennossa ja lantion hallinnassa viilattavaa. Apua niiden kehittämiseen valmentaja ja urheilija hakivat urheilufysioterapeutti Seppo Pehkoselta sekä ammattivalmentaja Markku Leppäseltä. Tavoitteeksi asetettiin juoksuasennon ja lantion hallinnan kehittäminen sekä vammojen ennaltaehkäisy osana päivittäistä huippu-urheilijan harjoittelua.

Tässä kolmiosaisessa juttusarjassa seuraamme Viola Westlingin juoksuasennon ja lantionhallinnan kehitysprosessia.

Fysioterapiaa limittäin muun harjoittelun lomassa

Seppo Pehkosen mukaan urheilufysioterapia nähdään nykyään yhä enemmän osana urheilijan päivittäistä arkea. Kehitettäviä asioita pyritään havaitsemaan ja työstämään ennen kuin ne aiheuttavat vaivoja tai pahimmassa tapauksessa normaalin harjoittelun estäviä vammoja. 

– Puhutaan modernista urheilufysioterapiasta, jossa urheilijan ympärille luodaan monipuolinen asiantuntijatiimi yhteistyössä urheilijan oman valmentajan kanssa, joka suunnittelee, seuraa ja kehittää urheilijansa harjoittelua. Tällöin urheilufysioterapeutin ammattitaitoa voidaan hyödyntää paremmin ja kokonaisvaltaisemmin ja päästään havaitsemaan sekä työstämään kehitettäviä osa-alueita aikaisemmin, Pehkonen kertoo.

Kun kehitettävä osa-alue havaitaan ajoissa ja se ei ole ehtinyt aiheuttaa vammoja, ongelman työstäminen voidaan toteuttaa osana normaalia harjoittelua. Tällöin hyödytään myös siitä, että uusia toimintamalleja päästään viemään suoraan lajinomaiseen tekemiseen.

– Uusien toimintamallien omaksuminen vie kuitenkin aikaa. Kestävyysjuoksijoilla askelten eli toistojen määrä on valtava. Tämä tarkoittaa myös sitä, että aikaisemmin opittuja toimintamalleja on toistettu runsaasti useiden vuosien ajan, Pehkonen muistuttaa.

– Onkin tärkeää, että urheilufysioterapeutin tarjoama apu olisi läsnä urheilijan arjessa systemaattisesti eikä vain harvakseltaan, tai vasta siinä vaiheessa, kun apua haetaan jo olemassa olevan vamman hoitoa varten. Nykyään urheilufysioterapian rooli urheilijan harjoittelussa on ennemminkin ennakoida ja ennaltaehkäistä vammoja ja tukea kokonaisvaltaista kehitystä.

Urheilija – hyödynnä asiantuntija-apu

Huippu-urheilu on välillä hyvin pieniltä tuntuvien asioiden viilaamista, joilla voi olla kuitenkin suuri vaikutus urheilijan tulevaisuuteen. Vaikka urheilijan ja valmentajan välinen yhteistyö on tiivistä, on urheilijan edun mukaista hyödyntää myös muiden asiantuntijoiden apua.

– Oma valmentaja ei voi osata kaikkea. Valmennusavun hakeminen esimerkiksi urheiluun erikoistuneilta fysioterapeuteilta ja muilta valmentajilta voi antaa paljon uusia oivalluksia ja auttaa urheilijan systemaattista kehittymistä. Myös urheilijan halu ja kyky hyödyntää urheilufysioterapiaa nousee tärkeään rooliin, Seppo Pehkonen toteaa.

Hän myös muistuttaa, että urheilu-ura ja yhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa tarjoaa urheilijalle itselleen ainutlaatuista oppia omasta kehosta, sen toiminnasta ja fysiologiasta ylipäätään, josta on suuri hyöty uran aikana ja sen jälkeen.

Oppia kuntourheiluun

Vaikka huippu-urheilijan harjoittelu ja arki ovat usein pitkälle optimoitua ja edellytykset kokonaisvaltaiselle valmentautumiselle ovat eri tasoa kuin kuntoilumielessä harjoittelevalla, voi kuntoilija silti saada oppia urheilijoiden harjoittelumalleista ja eri asiantuntijoiden hyödyntämisestä.

Ennakointi kannattaa. Kuntoilijan kannattaa käydä fysioterapeutin vastaanotolla ja arvioida omat kehityskohteensa, vaikka mitään varsinaista vammaa juuri silloin ei olisikaan.

Urheilufysioterapiaan erikoistuneelta ammattilaiselta voi saada kullanarvoisia ohjeita esimerkiksi oman juoksuasennon kehittämiseen ja itselle sopivien juoksukenkien valintaan. Tällöin vammojen ennaltaehkäisy on helpompaa.

Tärkeää on myös ylläpitää saatujen ohjeiden ja harjoitteiden toteutusta, vaikka aikaisemmin vaivannut vamma parantuisi. Näin ehkäiset vammojen uusiutumista.

Esimerkiksi oikean juoksuasennon oivaltaminen vaatii kokonaisvaltaista havainnointia ja työstämistä arjessa, ei pelkästään juoksulenkkien aikana. Aivomme ovat oppineet tiettyjä toimintamalleja seisoessamme ja kävellessämme. Jos haluamme kehittää juoksutekniikkaa, fysioterapiasta saatuja ohjeita on hyödyllistä soveltaa myös arkiliikunnassa.

Muista, että olet itse vastuussa. Fysioterapian hyötyjä ei voi mitata vain vastaanottokäynneillä. Työ alkaa vasta sitten, kun astumme vastaanoton ovista ulos. Huippufyssarikaan ei voi tehdä taikoja, jos potilas itse ei sitoudu tekemään töitä kehitettävien asioiden eteen omassa arjessaan.