Maksimaalista kestävyyttä ja hapenottokykyä pitkien vetojen avulla

Pitkät vedot tuovat kestävyyskisoissa tarvittavia ominaisuuksia.

Pitkien vetojen ensisijaisena tavoitteena on kehittää maksimaalista kestävyyttä, aerobisen suorituskyvyn terävintä kärkeä. Usein pitkiä vetoja kutsutaan myös hapenottovedoiksi.

Pitkät vedot ovat suosittuja kestävyysjuoksijoiden harjoitteita. Nykyisin niitä taitaa löytyä kaikkien juoksijoiden ohjelmista. Kuntoilijat voivat vetää esimerkiksi 500-metrisiä tai minuuttivetoja, huippujuoksijat puolestaan 1–3 kilometrin toistoja.

Maksimikestävyys on ehdoton ominaisuus 3 000–10 000 metrin ratajuoksijoilla ja tärkeä tukiominaisuus maratoonareilla ja mailereilla. Kuntojuoksijalle suorituskyvyn huippuunsa virittäminen ei ole ehkä oleellisin tavoite, mutta jos kilpailuhenkeä ja riittävää pohjakuntoa löytyy, niin mikä ettei. Pitkät vedot monipuolistavat harjoittelua ja antavat vaihtelua hitaalle juoksemiselle.

Varsinkin kuntoilijat käyttävät pitkiä toistoja yhä enemmän myös vauhtikestävyyden kehittämiseen. Esimerkiksi 3–5 minuutin toistot ovat ainakin henkisesti helpompia kuin yhtämittainen 10 kilometrin raastava teholenkki. Miellyttävät harjoitteet ovat yksi keino taata vauhtikestävyyden kehittämiselle parempi jatkuvuus.

Tiedä tarkka teho

Valmennusfysiologian mukaan maksimaalinen kestävyys kehittyy 1–8 minuutin vedoilla, joissa teho on korkea, sykkeellä mitattuna 90–95 prosenttia maksimista.

Tilaa Juoksija.fi digi 

  • Juoksu, hiihto, pyöräily, triathlon, suunnistus
  • Liikkujan hyvinvointi ja terveys
  • Digitaaliset lehtiarkistot
  • Juoksija-kortti
  • Nettivalmentaja

Vain 9,90 €/kk

Katso tarjous Olen jo tilaaja