Stadio Olimpico oli melkoinen pätsi

EM-kisat Roomassa
Lukulistalle
ClosePlease login

EM-kisat Roomassa tarjosivat yllätyksiä, hyviä tuloksia ja syviä tunteita. 

Suomen ison EM-joukkueen esitykset olivat monelta osin varsin vaisuja, mutta ilonhetkiä koettiin varsinkin kestävyysurheilijoiden ansiosta.

Nuoret Nathalie Blomqvist, 23, ja Ilona Mononen, 20, ottivat urallaan ison harppauksen eteenpäin.

Kisojen suurin yllätys oli 34-vuotiaan Nina Chydeniuksen nousu kymppisakkiin ratakympillä. Hän vaihtoi talvella maratonuransa ratajuoksuun, ja heti alkoi löytyä uutta vauhtia.

Sara Lappalainen ja Eveliina Määttänen urheilivat omalla hyvällä tasollaan, vaikka finaalipaikat jäivätkin haaveeksi. Taso keskimatkoilla on vain niin kova ja tiivis, että murtautuminen Euroopan terävimpään kärkeen on vaikeaa.

Aku Partanen teki varman suorituksen kävelyssä ja otti uransa parhaan arvokisasijoituksen. Viime vuonna hän oli MM-kisoissa kuudes. Nuori Jerry Jokinen, 22, käveli ennätystasolleen, mutta Aleksi Ojala joutui tekniikkavirheen uhriksi ja hänet liputettiin pois kilpailusta.

Tuskaisin taival oli Topi Raitasella, joka uupui aika tavalla estejuoksun finaalissa.

EM-kisat Roomassa
Nina Chydenius (7) yllätti EM-kympillä kaikki, myös itsensä. Kuva Deca Bild.

Rooman EM-kisoissa suomalaisurheilijoilta nähtiin ja kuultiin monta erilaista tarinaa
 

”Olen ollut yllättynyt tähän kauteen, kova työ palkitaan. Uskon, että pystyn parantamaan vielä paljonkin ja tämä on vasta alkua.”

Nathalie Blomqvist, joka oli 5 000 metrillä viides uudella SE-ajalla 14.44,72. Entinen ennätys oli Annemari Sandellin 14.56,22 vuodelta 1996.

”On kyllä aika uskomatonta. En odottanut tällaista, mutta pidin tätä mahdollisena.”

Ilona Mononen, kuudes sija 3 000 metrin esteissä SE-ajalla 9.23,28. Sandra Erikssonin kymmenen vuoden takainen ennätys rikkoontui niukasti.

”Suurin piirtein kuntoni mukainen suoritus.”

Alisa Vainio oli puolimaratonilla 27:s ajalla 1.11.50

”Mitalia hain, mutta ei ihan riittänyt.”

Veli-Matti ”Aku” Partanen käveltyään 20 kilometrin kisassa viidenneksi ajalla 1.20.52.

”Liian hankala reissu tämä on ollut. Sydämeen sattuu enemmän kuin jalkoihin.”

Camilla Richardsson puolimaratonin keskeyttämisensä jälkeen.

”Olen tyytyväinen, tämä oli minulta itsevarma ja hyvä juoksu. Valitettavasti se ei ihan riittänyt. Toiset arvokisat ovat tulossa ja minun kuntoni on aina rautaa loppukesästä.”

Sara Lappalaisen aika 4.07,39 1 500 metrin alkuerissä ei riittänyt aivan finaaliin.

”Tähtäsin finaaliin ja ennätyslukemiini, mutta kovakuntoisia näkyvät olevan muutkin juoksijat. Mutta mennään positiivisella asenteella eteenpäin. Olen elämäni kunnossa.”

Eveliina Määttänen teki hyvät juoksut 800 metrin alku- ja välierissä, mutta finaali jäi haaveeksi.

”Sen verran vähän on erinäisten vaivojen takia tullut aitatreeniä tehtyä, että en pystynyt tänään omalle tasolleni juoksemaan.”

Topi Raitanen esiintyi lupaavasti 3 000 metrin estejuoksun alkuerissä, mutta finaalissa puhti oli pois.

”Monesko olen. Sanoin, että jos olen 30:n joukossa, se on hyvä. Ja jos 20:n joukossa, se on tosi hyvin. Ehkä Top10? Ei, siihen en pysty.”

Nina Chydenius kertoi ennakkotunnelmistaan ennen 10 000 metrin kilpailuaan, jossa hän yllätti kaikki hyvällä sijoituksellaan (8:s) ja ennätyksellään 32.16,85.

”Tänään ei ollut miehellä kaikki kunnossa. Pitää selvittää, mistä tämä johtui. Oli elämäni hirvein kisa. Olisi voinut keskeyttää, mutta halusin juosta maaliin täällä.”

Mika Kotirannan EM-kymppi meni täysin pieleen.

Urheilijoiden kommentit: SUL tiedotus

Kova tie Pariisiin

Tähän kauteen valmistautuminen oli vaikeaa Topi Raitasella ja Sara Lappalaisella, joilla vamma- ja terveyshuolet haittasivat talven ja kevään harjoittelua. Molemmat urheilivat Roomassa keskenkuntoisina, mutta pohjat hyviin tuloksiin myöhemmin kesällä ovat kunnossa.

Camilla Richardsson oli loistovireessä talvella juostuaan maratonin ja puolimaratonin SE:t, mutta sen jälkeen alkoivat vaikeudet ja hänen osallistumisensa EM-kisoihin oli epävarmaa. Kuntoa kuitenkin löytyi viimeisinä viikkoina, mutta kisapaikalla hän sai lisähuolta, kun rosvot veivät häneltä kaikki matkatavarat.

Pääsy elokuussa pidettäviin olympiakisoihin ei ole urheilijoille helppoa. Suorat tulosrajat ovat äärimmäisen kovat ja toinen tie rankingpisteiden kautta vaatii useamman hyvän tuloksen. Aikaikkuna valintaan kestää kesäkuun loppuun.

Kesäkuun alussa oli tilanne, että suoran kisarajan ovat selvittäneet Blomqvist 5 000 metrille, Richardsson maratonille ja Partanen kävelyssä.

Rankingin kautta hyvät asemat ovat Määttäsellä ja Lappalaisella.

Mononen jäi Rooman tuloksellaan niukasti 9.23-rajasta. Raitanen oli vielä niukasti rankingin sisällä, ja suora raja olisi 8.15. Molemmat estejuoksijat tarvitsevat siis lisänäyttöjä olympialaisia varten. Alisa Vainiolle saattaa irrota paikka maratonille.

Keskimatkurit Joonas Rinne ja Santtu Heikkinen eivät yltäneet EM-kisoihin, mutta olympialaisiin olisi pienillä tulosparannuksilla vielä mahdollisuuksia.

Systemaattisella työllä huipulle

Nathalie Blomqvistin ja Ilona Monosen tulosparannukset ovat virkistäviä. Heidän taustaltaan löytyy paljon yhteisiä tekijöitä.

Ensinnäkin molemmat ovat selvästi lahjakkaita kestävyydessä. Se on tietysti ehdoton edellytys, jos kestävyysjuoksussa haluaa huipulle. Perinteinen kestoharjoittelu puree, ja molemmat ovat selvästi välttäneet kovan harjoittelun karikot ilman pahoja ylilyöntejä. Kiitos siitä menee myös valmentajille Tom Andtbackalle ja Mikko Rajaniemelle.

Nathalie Blomqvist satsaa huolella harjoitteluunsa. Vuoristoharjoittelu puree hänelle, kuten myös Ilona Monoselle. Kuva Deca Bild.

Juoksijoilla on laaja skaala kestävyysmatkoilla. Molemmat ovat hyviä maastojuoksijoita. Viime joulukuussa he ottivat kaksi mitalia EM-kisoissa nuorten sarjassa Monosen oltua hopealla ja Blomqvistin pronssilla. Varsinkin Monoselle on helppo ennustaa kovaa maastouraa, sillä hänen juoksutekniikkansa on ilmeisen tehokas maastossa myös raskailla radoilla ja toimii hyvin myös estejuoksussa.

Nopeuttakin löytyy 1 500 metrillä. Blomqvist on pian valmis 4.00-rajan alitukseen.

Molemmat urheilijat tunnetaan myös tunnollisina harjoittelijoina, jotka paneutuvat huolellisesti tärkeisiin oheisharjoitteisiin.

Uudet ajat

EM-kisat Roomassa
Kuva Jesse Väänänen / SUL tiedotus

Suomen kestävyysjuoksunaisten uusi sukupolvi on nyt alittanut vanhojen mestarien kaikki ennätykset. Kun Ilona Mononen juoksi 3 000 metrin esteiden EM-kuutoseksi uudella Suomen ennätyksellä, tarkoittaa se sitä, että kaikkien arvokisaohjelmaan kuuluvien kestävyysmatkojen SE-ajoista vanhin on tällä hetkellä noin kolme vuotta vanha.

Vanha ennätysUusi ennätys
800 m Tuuli Merikoski 2.00,59 (1991)Sara Lappalainen 1.59,41 (2021)
(Eveliina Määttänen 1.59,59, 2024)
1 500 mSinikka Tyynelä 4.06,01 (1977)Sara Lappalainen 4.02,35 (2021)
(Nathalie Blomqvist 4.04,76, 2024)
3 000 m* Päivi Tikkanen 8.41,30 (1991)Nathalie Blomqvist 8.32,23 (2024)
3 000 m esteet Sandra Eriksson 9.24,70 (2014) Ilona Mononen 9.23,28 (2024)
5 000 mAnnemari Sandell 14.56,22 (1996)Nathalie Blomqvist 14.44,72 (2024)
10 000 mAnnemari Sandell 31.40,42 (1996)Camilla Richardsson 31.12,78 (2023)
PuolimaratonAnnemari Sandell 1.10.04 (1998)Camilla Richardsson 1.09.54 (2024)
Maraton Ritva Melender 2.28.00 (1995)Camilla Richardsson 2.24.38 (2023)
(Alisa Vainio 2.27.26, 2023)

Suluissa ajat, joissa toinen uuden sukupolven juoksija on alittanut myös entisen SE-ajan. *3 000 metriä on mukana taulukossa, koska se kuului vielä Päivi Tikkasen ennätyksen aikaan arvokisojen ohjelmaan.

TEKSTI PENA REKIRANTA 

Vastaa