Italiassa asuva vuorijuoksun ammattilainen Susanna Saapunki kertoo oman lajinsa historiasta.
Vuorijuoksu lajina ei ole suomalaisille kovinkaan tuttu, joten käsittelen hieman itse lajia ja sen historiaa. Helposti myös sekoitetaan keskenään vuorijuoksu, skyrunning ja polkujuoksu. Jokaisella kyseisellä lajilla on kuitenkin omat ominaispiirteet, säännöt ja lajiliitot.
Historia
Ensimmäinen kirjallinen merkintä vuorijuoksukilpailusta löytyy vuodelta 1068, kun Skotlannin kuninkaan piti valita pätevin viestintuoja. Testinä oli selvittää, kuka pystyy juoksemaan nopeimmin ylös ja alas läheisellä vuorella. Iso-Britanniasta löytyy myös vanhin vuorijuoksukilpailu, joka on aloitettu vuonna 1895. Kyseinen kilpailu järjestetään vielä edelleen tänäkin päivänä.
Vuonna 1984 on perustettu World Mountain Running Accociation. Siitä lähtien on järjestetty vuosittain kansainvälisiä kilpailuja sekä World Trophy (vastaa nykyisiä MM-kilpailuja). Vuodesta 2008 lähtien MM- ja EM-kilpailut ovat olleet virallisesti WA:n eli Kansainvälisen yleisurheiluliiton alaiset. (wmra.ch)
Kilpailumatkat
Vuorijuoksussa kilpailumatkat on jaettu kolmeen eri kategoriaan eli lyhyt ylämäkikilpailu (Short Uphill), normaalimatka (Classic Mountain) ja pitkä matka (Long Mountain).
Lyhyt ylämäkikilpailu on 3–8 km. Siinä pitää olla nousua vähintään 750 metriä ja enimmillään nousua saa olla 1 000 metriä. Matkalla saa olla lyhyitä laskuja, mutta pääasiassa pitäisi olla nousua. Keskimääräisesti nousua tulee 150–250 metriä kilometrin matkalle.
Normaalimatka on 9–21 km. Kilpailu voi olla joko ylämäki-/alamäkireitti tai pelkästään ylämäki. Keskimääräisesti nousua pitää tulla 100–150 metriä kilometrin matkalle nousuosuuksilla.
Pitkämatka on 22–40 km. Kilpailu voi myös olla joko ylämäki-/alamäkireitti tai pelkästään ylämäki. Keskimääräisesti nousua pitää tulla 80–120 metriä kilometrin matkalle nousuosuuksilla.
Vuorijuoksukilpailuissa varusteet eivät ole sallittuja. Esimerkiksi sauvoja ei saa käyttää apuna nousuissa. Pääsääntöisesti kilpailureittien alustat ovat hiekkapolkuja, hiekkateitä, asfalttiteitä ja nurmipolkuja. Todella teknistä alustaa kuten kivikkoa ja juurakkoa on vähemmän.
Minulle henkilökohtaisesti tällä hetkellä parhaimmat matkat ovat normaalimatkat eli 9–21 kilometriä. Nautin siitä, että saan oikeasti juosta kovaa ja puskea omaa rajoitinta vasten. En viihdy monta tuntia kestävillä pitkillä matkoilla kuten maratoneilla tai ultrilla.
Tämän vuoden EM-kilpailuissa olin sekä ylämäkikilpailussa (9 km +1 000 m) ja normaalimatkalla (17,5 km +/- 850 m) viides. MM-kilpailuissa ylämäkikilpailussa (8 km +1 000 m) olin kuudes ja normaalimatkalla (11,4 km +/-450 m) 12. sijalla.
Maailmancup
Vuorijuoksun maailmancup alkaa yleisesti kesäkuussa ja päättyy lokakuun loppupuolella. Kilpailuja on kaudessa 12–15 ja maailmancupin kokonaistulokset lasketaan urheilijoiden kuuden parhaan tuloksen perusteella. Maailmancupin pisteitä jaetaan 15 parhaalle kilpailijalle. Kilpailut käydään pääsääntöisesti Keski-Euroopassa. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa kilpaillaan noin joka toinen vuosi. EM- ja MM-kilpailut järjestetään normaalisti vuorovuosin.
Maailmancupissa urheilija edustaa joko kansainvälisiä tiimejä tai henkilökohtaisia sponsoreita. Esimerkiksi itse juoksin edelliset kaksi kautta kenkämerkki Scarpan kansainvälisessä tiimissä. Tulevalle kaudelle minun tiimini tulee vaihtumaan, mutta siitä lisää myöhemmin. Jokaisella urheilijalla pitää myös olla voimassa oleva yleisurheilulisenssi ja yleisurheiluliiton alaisen seuran jäsenyys.
Laji-ikonit
Uuden-Seelannin Jonathan Wyatt on yksi menestyneimmistä vuorijuoksijoista. Vuosilta 1998–2008 löytyy yhteensä 9 henkilökohtaista MM-mitalia. Kuusi kultaa, yksi hopea ja kaksi pronssia. Wyatt on edustanut Uutta-Seelantia olympialaisissa kaksi kertaa, vuonna 1996 hän kilpaili 5 000 metrillä ja vuonna 2004 maratonilla. Tällä hetkellä hän toimii vuorijuoksun maailmancupin managerina.
Ranskan Isabelle Guillot saavutti vuosina 1988–2006 yhteensä 9 henkilökohtaista MM-mitalia. Neljä kultaista, kolme hopeaa ja kaksi pronssia. Guillot on edustanut Ranskaa EM-kilpailuissa maratonilla.
Italian Marco De Gasperi saavutti vuosina 1997–2012 yhteensä 8 henkilökohtaista MM-mitalia. Viisi kultaa ja kolme hopeaa. De Gasperilta löytyy yhteensä 23 MM-mitalia, kun lasketaan mukaan juniori- ja joukkuemitalit.
Itävallan Andrea Mayr on saavuttanut tähän mennessä 8 henkilökohtaista MM-mitalia. Kuusi kultaista ja kaksi hopeaa. Tänä vuonna Mayr juoksi Thaimaan MM-kilpailuissa hopeaa ylämäkikilpailussa. Hän on edustanut Itävaltaa olympialaisissa maratonilla kaksi kertaa vuosina 2012 ja 2016. Mayrilta löytyy myös ski mountaineeringin MM-kulta.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana kenialaiset ja ugandalaiset ovat hallinneet MM-kilpailuja. Myös Yhdysvaltoihin on matkannut useampi mitali niin naisissa kuin miehissäkin. (worldathletics.org)
Tulen jatkossa kirjoittamaan Juoksija.fi-sivustolla harjoittelustani, kilpailuista ja ylipäätään vuorijuoksuun liittyvistä aiheista. Palataan siis asiaan pian!
Lue myös:
Vuorijuoksija Susanna Saapunki – ”Tunnen olevani kotona”
Susanna Saapunki palkintopallille Smarna Gora Race -vuorijuoksukisassa Sloveniassa
Susanna Saapunki neljäs vuorijuoksun maailmancupissa
Saapunki onnistui myös vuorijuoksussa: ”MM-kisoista jäi hyvä fiilis”
Teksti Susanna Saapunki
Juoksija.fi 2023