Koeajoimme kolmen eri valmistajan pyörät. Mukana sähkömaastopyörien vertailussa olivat Merida eOne-Sixty 500, KTM Macina Prowler Prestige ja Canyon Grand Canyon: ON 9.
Testikolmikkomme kertoo sähköavusteisten maastopyörien vaihtoehtojen eroista ja yhtäläisyyksistä. Mukana ei tosin ollut kevällä ajetun Trek E-Caliberin kaltaista kevyempää sähkömaasturia.
Canyon Grand Canyon:ON on hyvä esimerkki jäykkäperäisestä sähköavusteisesta maastopyörästä. Canyonin testiarviosta selviää, millaisessa ajossa pyörätyyppi on parhaimmillaan.
Merida eOne-Sixty tuntui ajossa tyypilliseltä 5 000 euron täysjoustoiselta sähkäriltä. Se soveltuu monipuoliseen polkuajoon, mutta ei loistanut millään osa-alueella.
KTM Macina Prowler Prestige sopii vauhdikkaaseen polkuajoon eikä kaihda endurotyyppistä kolistelua. Kolmikon selkeästi kallein hinta on vähentänyt kompromissien tarvetta KTM:n iskunvaimennuksessa tai muissa osavalinnoissa.
Viiden tonnin perussuoritus
MERIDA eONE-SIXTY 500 on sarjan hinnat alkaen -malli. 5 000 euron hintaluokassa täysjoustoisten maastopyörien erot ovat suuria, mutta rahalla pitäisi saada luotettava ajopeli. Sellainen on myös Merida, mutta osavalinnat eivät nouse erityisesti kilpailijoista esiin.
Ajoasento on korkea, ja Merida eOne-sixtyn kuljettaja istuu pikemminkin pyörän päällä kuin sisällä. Meridan koko kannattaa valita siten, ettei pyörä ole ainakaan liian pieni. Muutoin kivikkoisten alamäkien ajo tuntuu epävarmalta.
RockShoxin alusta ja Meridan linkusto hoitivat kivikot ja juurakot asiallisesti kuten tällaisen pyörän pitääkin. Pyörä ei kuitenkaan houkutellut ilottelemaan polulla samalla tavoin kuin KTM. Vaimennus toimi pehmeästi, mutta hieman tasapaksusti. Jäimme kaipaamaan hintavammista iskareista löytyvää parempaa tasapainoa pienien epätasaisuuksien vaatiman herkkyyden ja kunnon röykkyjen iskunkeston välille.
Shimano Deore -vaihteisto on hintaluokkaan nähden perustasoinen joskin hyvin säädettynä aivan toimiva. Ohjuri varmistaa ketjun pysymisen paikallaan kovassakin röykytyksessä.
Sähköavusteiset maasturit kannattaa litkuttaa eli asentaa renkaat ilman sisureita. Raskaan pyörän ja avustuksen tuoman vauhdin yhdistelmä tuo helposti läpilyöntejä ja siten rengasrikkoja etenkin taakse. Testin aikana tämä korostui Meridassa, jossa sisärenkaita kului Kiilopään ja Saariselän tunturipoluilla poikkeuksellisen monta.
KTM:n tavoin Meridassa eturengas on 29-tuumainen ja takana pyörii halkaisijaltaan hieman pienempi 27,5 tuumainen. Yhdistelmällä haetaan kompromissia esteiden ylityskyvyn ja ketteryyden välillä. Rengasrikot saattavat kertoa, että Meridassa taakse kohdistuu kivikossa iskuja, jotka hidastavat menoa.
Kenda Regolith -renkaat ovat polkuajoon suunniteltuun pyörään luontevat eivätkä ylijäreät. Rengasvalinnan ansiosta pyörä rullaa ilman avustusta kohtuullisesti vaikka testikuskit kokivat, että Shimano EP8 -moottori jarrutti kulkua. Vaste on selvästi pienempi kuin varhaisissa sähköavusteisissa pyörissä mutta selkeämpi kuin KTM:n Boschissa. Shimanon mukaan vaste on pienentynyt 38 prosenttia edellisen sukupolven E8000-moottoriin verrattuna.
SHIMANO EP8 -MOOTTORI vastasi polkemiseen yllätyksettömästi, mikä tässä tapauksessa on hyvä asia. Avustusta löytyy myös matalan poljinnopeuden väännöissä.
Oletuksena avustustasoissa on ensimmäisen ja toisen pykälän välillä turhan suuri ero, mutta onneksi tasoja voi muokata sovelluksesta. Avustuksen irtoaminen ja kytkeytyminen rajoitinnopeudella tuntuu selkeinä nykäisyinä korkeammilla avustustasoilla trailista alkaen.
Merida on valinnut tankoon sähköavustuksen näytön ja nappien yhdistelmälaitteen. Ratkaisu häviää selvästi Shimanon mainioille erillisille napeille ja pienelle lcd-näytölle, jotka löytyvät testaamastamme Canyonista.
Meridan näytöllä avustustaso näkyi vain kapeana viiruna näytön reunalla. Totuttelun jälkeen viirun huomasi, mutta katseen piti osua juuri oikeaan paikkaan. Näytön kupeessa olevien nappien käyttö polulla ajaessa ei ole luontevaa eikä onnistu kuin helpoissa kohdissa. Lisäksi napautuksia tulee polulla herkästi yhden sijaan kaksi.
Avustus käynnistyy viistoputken alaosasta huomaamattomasta ja tunnokkuudeltaan heikosta napista, jota jokainen testikuskimme joutui haeskelemaan.
Avustuksen käskytys ei suju Meridan valitseman näytön kupeesta yhtä luontevasti kuin Canyonin erillisistä napeista
- Merida eONE-sixty 500 | Alurunko | Shimano EP8 -moottori 85 Nm | Akku 630 Wh | Keula RockShox 35 Gold RL | Takaiskari RockShox Deluxe Select + | Vaihteet Shimano Deore | Jarrut Shimano M4100 | Kenda Regolith 29 × 2,4 edessä ja 27,5 × 2,60 takana | Perustason alukiekot | Merida Comp TR -hissitolppa | 24,4 kg L-koko | 5 050 €
Sähkömaastopyörien vertailu – tunturipolkujen rallipyörä!
KTM MACINA PROWLER PRESTIGE tarjosi sähköavusteiseksi maastopyöräksi erinomaiset ajo-ominaisuudet jopa testin hankalimmille tunturipoluille.
Foxin järeät iskarit erottuivat selvästi Meridan edullisemmista RockShoxeista vaikka nekin hoitivat työnsä asiallisesti. Keulan yläosan pikasäätö toi kivisiin laskuihin pehmeyttä, mutta toisaalta nousuihin ja tasamaille Foxin sai jämäkäksi.
Takaiskarin nimi Fox DHX2 vihjaa alamäkiajoon, ja myös ulkonäkö nosti odotukset korkealle. Ne täyttyivät, sillä takaiskari piti kontaktin alustaan mainiosti sekä laskuissa että nousuissa ja pyörä tuntui ajossa jämptiltä. Yksi testaajamme koki KTM:n täysveriseksi enduropyöräksi, joka olisi kotonaan endurokisojen eMTB-sarjassa.
Alusta heräsi toden teolla eloon vauhdin noustessa lähemmäs kahtakymppiä. Sähköavusteiselle maasturille tyypillinen 25 kilon massa tuntui jähmeytenä hiljaa ajaessa, mutta nopeuden kasvaessa pyörä tuntui selvästi eloisammalta.
KTM rohkaisikin haastamaan ajotaitoja. Alustan ja korkean maavaran ansiosta pyörällä saattoi posotella suoraviivaisesti esteistä välittämättä, mutta hymy leveni, kun ajoi maastonmukaisesti avustamattomille maastureille tyypillisiä linjoja.
Useiden muiden sähköavusteisten maastopyörien tapaan KTM Macina Prowler Prestige tarjoaa kuskille varsin pystyn ajoasennon. Yksi testaajista koki, ettei saanut tarpeeksi painetta järeälle eturenkaalle.
Kivikoissa 29-tuumainen eturengas eteni mainion iskarin avustamana ilman turhia töksähdyksiä. Takarengas on pienempi 27,5-tuumainen. Teoriassa sen etenemiskyky on eturengasta heikompi. Avustuksen tuomat lisävoimat saattoivat vaikuttaa asiaan, mutta ajossa rengas tuntui ylittävän röykyt sulavasti.
KTM keräsi ylimääräistä testiaikaa, sillä testaajat nauttivat pyörästä.
KTM:ssä on huipputason XTR-vaihtaja, jota yleensä käytetään kevyissä malleissa. Hintavan osan hyödyt jäävät kyseenalaisiksi raskaassa sähköavusteisessa maasturissa. Ketjuohjuri edessä estää turhat tipahdukset ja sopii pyörän luonteeseen.
BOSCHIN NÄYTTÖVALIKOIMASTA ohjainkannattimeen on asennettu 1,9-tuumainen Kiox-tft-näyttö, joka muistuttaa koon ja pystysuuntaisuuden takia esimerkiksi Garminin ja Wahoon tankolaitteita. Näytölle saa paljon erilaisia tietoja ja lukemat ovat luettavia kirkkaassakin auringonvalossa. Älypuhelinsovellukseen yhdistettynä Kiox toimii myös navigaattorina.
Näytön ainoa merkittävämpi miinus tuli avustustasoista kertovan tekstin pienuudesta. Tekstiä tukevat pitkin näyttöä olevat väriläiskät, mutta ne saisivat olla suurempia.
Boschin neljännen sukupolven Performance CX Line -moottoria ohjataan erillisellä säätimellä. Kättä ei tarvitse irrottaa tangosta, mutta turhan etäälle kahvasta asennettu säädin vaatii kurottelua, joka onnistuu vain helpoissa maastonkohdissa.
Nappien tuntuma ei yllä Canyonissa olleiden Shimanon kytkimien tasolle vaan napautuksia tuli toisinaan yhden sijaan kaksi, eikä kytkimille osuminen polulla ollut yhtä helppoa. Nappien käytettävyys on tärkeää, mikäli avustusta vaihtaa maastonmuotojen mukaan.
Avustustasoissa on yhä ykkösen eli econ ja kakkosen eli trailin välillä turhan suuri ero
– sekä trailista ylöspäin liian pieni ero. Ikävä kyllä tasoja ei voi Boschissa muokata sovelluksesta Shimanon tavoin.
Bosch on pyrkinyt vähentämään tuoreen moottorinsa vastetta silloin, kun ajetaan ilman avustusta. Testituntumien perusteella työ on onnistunut. Jämerät renkaat ja pyörän raskaus toki vastustavat matkantekoa ilman avustusta, mutta moottori lisäsi kuormaa vain hieman ja selvästi vähemmän kuin Meridan Shimano EP8.
Avustus ei vaikuttanut täysin seuraavan polkijan tuottamia tehoja. Vaativiin ylämäkiin avustusta tuli kosolti korkealla pyöritysnopeudella, vaikka polkimia vain vispasi kevyesti. Toisaalta jyrkissä nousuissa luonteva hitaan kadenssin puristus ei tuonut juurikaan apuja, vaikka kuskin voimantuotto oli korkea.
Osa kuskeista koki ominaisuuden hyödylliseksi asetellessaan pyörää rikkinäiselle pitkokselle tai könytessään hankalissa juurakoissa tai kivikoissa. Tällaisissa tilanteissa hanakasti voimaa tuova avustus saattaisi hankaloittaa ajamista.
Ajovauhdin noustessa emme havainneet vastaavaa, mikä saattoi johtua siitä, että kampikierrokset pysyivät luontevasti korkeampina kuin mäkiväännöissä. Avustuksen lakisääteisessä 25 km/h -maksiminopeudessa sähkövoimat kytkeytyivät päälle ja pois pehmeämmin kuin Shimanon EP8 -moottoria käyttävissä Canyonissa ja Meridassa.
Järeä Fox-takaiskari pitää renkaan alustassa sekä laskuissa että nousuissa.
Sähköavustuksen ja Kiox-näytön komentonapit ovat liian etäällä kahvasta ja tuplapainalluksia kertyy herkästi.
Boschin Kiox-näyttö muistuttaa erillisiä tankolaitteita ja tarjoaa niistä tuttuja ominaisuuksia sähköavustuksen tietojen lisäksi.
- KTM Macina Prowler Prestige | Hiilikuiturunko | Bosch Performance CX Line Gen 4 -moottori 250 W, 85 Nm | Akku 625 Wh | Keula Fox 38 Float 29” Performance e-bike 180 mm -keula | Takaiskari Fox DHX2 Performance Elite 250 × 75 | Vaihteet ja jarrut Shimano XTR | DT Swissin tekemät KTM E-Team -kiekot | Schwalbe Eddy Current Evo 29 × 2,6 edessä, 27,5 × 2,8 takana | Fox Transfer Performance -hissitolppa | 25,4 kg L-koko | 7 550 €
Ajolinjojen opettaja
CANYON GRAND CANYON:ON 9 tarjoaa hintaansa nähden hyvät osat. Tunturipoluilla selvisi, mihin pystyy sähköavusteinen jäykkäperä. Pyörälle erottui kaksi käyttöä: rauhallinen ajelu sekä ajolinjojen hauskan ylivauhtinen harjoittelu nousuissa ja tasamaalla. Leveillä helpoilla baanoilla ajonopeusrajoitinta vasten tai hieman yli tuntui tylsältä, sillä nopeutta olisi kaivannut lisää.
Fox 34 Rhytm -keula käsitteli röykyt, mutta takajouston puutteen takia pyörää kannatti pikemminkin kierrättää esteen ympäri kuin ajaa yli. Kiville noustessa polkeminen tuppasi pysähtymään, jolloin avustus loppui ja vauhti romahti. Jatkuvalla pyörityksellä nopeus pysyi yllä selvästi paremmin.
Vauhtiajossa perän piti pysyä etenkin nousuissa kiinni alustassa, mikä myös opetti ajolinjoja ja -tekniikkaa. Pienikin sutaisu yhdistettynä kiviosumaan hyydytti vauhdin, jonka kiihdyttäminen vei aikansa sähköavustuksellakin.
Sähköavusteinen jäykkäperä opettaa ajotekniikkaa tehokkaammin kuin e-täysjousto.
Vauhdikasta ajoa varten raskas pyörä oli käytännössä pakko litkuttaa eli luopua sisärenkaista. Taakse kannattaa harkita myös tässä lehdessä esiteltyjä inserttejä ulkorenkaan ja vanteen väliin.
Ensimmäisellä testilenkillä Grand Canyon:ONissa oli sisurit ja takana lievät ylipaineet. Tarkoista ajolinjoista huolimatta rengastyöt odottivat juuriosuman tuomasta läpilyönnistä vaikka takarengas oli tuntunut ajossa turhan kovalta.
M-koosta alkaen renkaat ovat 29-tuumaiset, mutta XS- ja S-kokoiset Grand Canyon:ONit varustetaan 27,5-tuumaisilla renkailla. Pitävät Schwalbe Nobby Nic -renkaat rullaavat kohtuullisesti sähkärin valinnaksi.
Avustamattomissa maastureissa jäykkäperän etuna on keveys, mutta sähkäreissä takajousituksen ja linkkurakenteen paino hukkuu kokonaismassaan. Rauhallisessa ajossa Grand Canyon:ON tuntui yhtä jähmeältä kuin tähän lehteen testatut sähköavustetut täysjoustot.
Grand Canyon:ONissa ajoasento on avustetulle pyörälle tyypillisen pysty. Jarrut ja vaihteet toimivat asiallisesti, ja ohjuri pitää ketjun paikoillaan. Leveä ja takaosan liukumisesteellä varustettu satula on sohvamainen.
AVUSTUSTASOJEN VAIHTO hoituu lähes yhtä helposti kuin vaihteiden käyttö kahvan kupeeseen asennetuilla erillisillä Shimanon napeilla. Tämä on tärkeää vauhdikkaassa kestävyysajossa poluilla, sillä eri avustustasoja kannattaa käyttää maastonmuotojen mukaisesti. Oudon monessa sähkömaasturissa on yhä haksahdettu ajattelemaan, ettei avustusta juuri vaihdella kesken lenkin.
Muutoin selkeä Shimanon näyttö saisi olla kookkaampi, jotta avustustason hahmottaisi helpommin pikaisella vilkaisulla.
EP8-moottori toimii Meridan tavoin eleettömän hyvin myös Canyonissa. Voimaa löytyy loogisen tuntuisesti erilaisilla pyöritysnopeuksilla. Selkeimmät miinukset ovat avustuksen raa’anpuoleinen irrotus ja kytkeytyminen rajoitinnopeuden ylittyessä ja alittuessa sekä moottorin vaste avustuksen ollessa pois pelistä. Rajoittimella nykiminen tuntuu etenkin korkeimmilla avustustasoilla trailista alkaen.
Tämän jutun kuvassa Grand Canyon:ONista puuttuu akkuluukun kansi. Ainakaan testipyörään sitä ei oltu asennettu tehtaalla vaan levy löytyi lopulta erikseen pakattuna pyörälaatikosta.
Jäykkäperäisen runkoon moottorin paikka on helpompi suunnitella kuin täysjoustoon, sillä jälkimmäisissä linkustot vaativat kiinnityspisteitä.
Sähköavustuksen nappien mallisuoritus. Shimanon kytkimillä avustustasot vaihtuvat lähes yhtä helposti kuin vaihteet.
- Canyon Grand Canyon:ON 9 | Alurunko | Shimano EP8 -moottori 85 Nm | Akku 630 Wh | Keula Fox 34 Rhytm Grip 120 mm | Jarrut ja kahvat Shimano Deore | Vaihtaja Shimano XT | Kiekot Rodi Tryp 30 edessä, Iridium 30 takana, navat Shimano MT400 ja MT510 | Schwalbe Nobby Nic 29 × 2,6 | Iridium-hissitolppa | 23,2 kg L-koko | 3 550 € + toimituskulu 60 €
Teksti ja Kuvat Tomi Savolainen
Pyöräily+Triathlon 3/2021
