Vaikka mikään ei tuntuisi muuttuvan, vuoden vaihtuminen merkitsee aina jotain uutta.
Hiihtosuunnistajat elävät kilpailukauden alkua, tossu- ja pyöräsuunnistajat kiihdyttävät harjoitteluaan ensi kesän koitoksiin. Maajoukkueissa koetaan uusia tuulia uusien valmentajien kanssa, ja nuoret urheilijat tekevät läpimurtoja samalla, kun toisten on aika väistyä. Osa parantelee vielä edellisen kauden taisteluhaavoja.
ISOSSA MITTAKAAVASSA KAIKKI on siis ennallaan, mutta yksilötasolla kaikki on toisin. Kaikkialla tapahtuu jatkuvaa muutosta ja sopeutumista. Uusia tavoitteita syntyy ja vanhoja muokataan.
Välillä osuu kapula rattaisiin. Oli kyseessä sitten huonosti ajoitettu flunssa, hajonnut jalka tai syksyn synkkyyteen kadonnut motivaatio. Silloin pelastaa isompi visio ja ryhmän tuki.
VUODENVAIHDE ON HYVÄ HETKI POHTIA omia tavoitteitaan ja motivaation lähteitä. Haluanko olla paras? Haluanko suunnistaa mahdollisimman paljon? Haluanko oppia suunnistamaan yöllä? Haluanko löytää kivan treeniporukan? Haluanko aloittaa blogin?
Kaikilla on omia henkilökohtaisia tavoitteita ja keinoja niihin pääsemiseksi. Erikoispitkän matkan nuori suomenmestari Venla Taulavuori ei vielä muutama vuosi sitten kokenut edes harjoittelevansa. Tyylejä on yhtä monta kuin tekijöitä.
YKSILÖLAJIEN ITSENÄISET PUURTAJAT. Sellaisina suunnistajat on ehkä totuttu näkemään. Mutta onko asia kuitenkaan niin? On kaveriporukoita, seurayhteisöjä, suunnistuskouluja, kisakatsomoita, mutta on vieläkin isompi yhteisö: kaikki suunnistajat ja suunnistusmieliset yhdessä.
Ja meitä on muuten paljon! Kuka tahansa saa kokea olevansa suunnistaja lajivalinnasta ja taito- tai kuntotasosta riippumatta. Onko luomamme mielikuva suunnistajasta sittenkin oman mielikuvituksettomuutemme tuote? Emme saa jäädä roikkumaan kiinni suunnistajan stereotyyppiin. Laji on avoinna kaikille ja se on valtava voimavara!
Yhteiset tavoitteet ovat helpommin saavutettavissa ja samalla luodaan yhteisöä.
ITSELLÄNI ON HYVÄ TUNNE SIITÄ, että tulevat vuodet tulevat hitsaamaan suunnistajaperhettä yhdeksi isoksi toinen toistaan tukevaksi yhteisöksi, jonne on helppo tulla. Yksi tapa toivottaa kaikki tervetulleiksi on avoimuus.
Sillä ei ole väliä oletko uskaltautumassa ensimmäiseen Jukolan viestiisi, haluaisitko oppia hiihtosuunnistuksen saloja, onko pyrkimys saada nuorten suunnistuskoulu pyörimään vai onko tavoitteenasi menestys suunnistuksen kotikisoissa 2025. Sinä unelmoija, kerro tavoitteesi! Anna muiden kanssaelää ja nauttia samasta matkasta. Yhteiset tavoitteet ovat helpommin saavutettavissa ja samalla luodaan yhteisöä.
SEN SIJAAN ETTÄ AMPUISIMME toistemme unelmia alas, lähdetään rakentamaan vuodelle 2022 toistemme tukemisen kulttuuria. Kerrotaan rohkeasti tavoitteistamme ja ollaan ylpeitä jokaisesta onnistumisesta. Kuten Thierry Gueorgiou haastattelussaan toteaa: ”Jos voit unelmoida siitä, voit tehdä sen”. Löydetään asioista onnistumisen hetkiä ja nostetaan välillä sekä omaa että kaverinkin häntää.
Toivotan kaikille Suunnistaja-lehden lukijoille hyvää joulunodotusta ja rohkeutta unelmoida isosti ja yhteisesti!
Anu Uhotoinen
Toimituspäällikkö, Suunnistaja-lehti 6/2021