Aino Luoma

Aino Luoma nousi ikäluokkansa kärkeen heti ensimmäisissä triathlonkisoissaan. Neljä vuotta myöhemmin hän hankki paikan Havaijille lähes ammattilaistason ajalla. Täysmatkan triathlonin arvostetuimmassa kisassa Luoma ehti sarjansa kolmanneksi. Mistä kumpuaa vaasalaislääkärin maailmanluokan kestävyys?

Jäitä, juomaa ja itsepäisyyttä. Niiden avulla Aino Luoma juoksi kuuman ja kostean maratonin Havaijilla Ironmanin MM-täysmatkan päätteeksi. Hän ehti ikäluokkansa kolmanneksi ajalla 9.48.56.

– Juoksu oli raskas. En tiedä, onko ihminen jotenkin sekaisin siinä juoksussa eikä pysty ajattelemaan rationaalisesti. Kun sain suolaa ja juomaa ja oli huollot pieninä määränpäinä, jaksoin aina seuraavaan, Luoma kertoo.

Luoman tutun kova pyöräilyosuus toi eron, joka lopulta kesti hieman yli minuutilla Yhdysvaltain Jacqui Giulianon ja Japanin Chino Iwabushin takaaajon. Luoma ehti tiiviin naisporukan eteen, sillä yhdeksän minuuttia Luomalle hävinnyt Tiina Pohjalainen oli syksyn 2019 koitoksessa yhdeksäs.

– Juoksussa ja oikeastaan jo pyörällä huomasin, että kroppa lähtee turpoamaan, raajat olivat aivan nestetäytteiset. Keho keräsi nestettä vaikka olin laskenut, paljonko juon ja otan suolaa. En ollut tottunut urheilemaan sellaisissa olosuhteissa. Pyöräily tuntui silti helpolta, siinä pitää vain veivata jalkoja, Luoma kertoo.

Heikkohermoisella kisa olisi saattanut kyykätä jo ennen lähtöä. Luoma huomasi Havaijilla päivää ennen kisaa, että pyörän sähkövaihteet eivät toimi eikä lataaminen auttanut. Huolto levitteli käsiään, mutta onneksi uusi latausyritys herätti vaihtajat.

Varmuudeksi Luoma pyöräili kaikki ylämäetkin isolla eturattaalla, koska akun hyytyessä etuvaihtaja jymähtäisi ensimmäisenä.

– Siinä ehkä jalat kuluivat juoksua ajatellen. Takavaihtaja toimi läpi kisan, mutta varautuminen ei ollut liioittelua – koitoksen jälkeen pyörää hakiessa vaihteet eivät enää inahtaneet. Kotona ongelma ratkesi akun vaihdolla.

Myös wattipolkimet yllättivät. Lukemat heilahtelivat selittämättömästi 20 watista 700 wattiin eli niistä ei ollut hyötyä.

– Tunnen aika hyvin oman kehoni. Tiedän, milloin menee överiksi ja milloin on vajarit. Vaikka watit eivät näkyneet, luulen tietäväni, millä tehoilla poljin. En kuitenkaan tiedä varmaksi, olisiko pitänyt ajaa kovempaa tai hiljempaa.

Nopeasti ikäluokan kärkeen

Kesällä 2014 Aino Luoma ponnahti maamme silloisessa ykköstapahtumassa Joroisten puolimatkalla ikäluokkansa voittajaksi tanskalaisilta teiltä. Niitäkään Luoma ei tosin ollut pitkään treenimielessä ajanut. Hän aloitti kyseisenä vuonna maantiepyöräilyn ja keksi triathlonkokeilun opiskellessaan lääkäriksi Århusissa.

– Tanskassa jengi harrasti etenkin pyöräilyä mutta myös triathlonia. Kokeilin alkukesällä Vantaan perusmatkaa kaverilta ostetulla maantiepyörällä. Kokemus oli heti positiivinen, yleisö kannusti ja se toi kipinän.

Triathlonista tuli kerralla rakas harrastus

Tuolloin ikäluokan N25–29 taso oli Suomessa kapea. Luoma ilmoittautui seuraavana kesänä Ironmanin puolimatkan koitokseen Helsingöriin. Viikko valmistumisensa jälkeen hän voitti siellä jälleen ikäluokkansa ja oli kookkaan kansainvälisen kisan kaikista naisista kolmas.

– Sain MM-karsintalipun ja huomasin, että olen ihan hyvä vähän isommassakin kisassa, Luoma muistelee.

Vuonna 2015 Ironmanin puolimatkan ykköskoitos käytiin Alpeilla. Luoma ehti 15. sijalle ikäluokassaan.

Seuraavan vuoden vastaavassa koitoksessa Australian Queenslandissa hän antoi muille tasoitusta, sillä kuukautta aiemmin tapahtuneen pyöräkolarin jäljiltä murtuneet kylkiluut ja olkapäävamma olivat vasta parantumassa. Mooloolaba Sunshine Coastilta ei tullut jättipottia, mutta Luoma tutustui triathlonisti-valmentaja Jarmo Hastiin. Alkoi yhteistyö, joka toi Luomalle viikoittaiset harjoitusohjelmat.

– Sain järjestelmällisyyttä treeniin, sillä tein mitä ohjelmassa luki. Olen uinut enemmän kuin muutoin olisin uinut ja tehnyt enemmän kovia treenejä. Muutoin tuppaan menemään mukavuusalueella.

Luoma kiittelee myös kisoihin ja niihin valmistaviin treeneihin Hastilta saamiaan vinkkejä.

Barcelonassa ensimmäisessä pitkän matkan kisassaan Luoma ylitti suomalaisen yleismedian uutiskynnyksen. Hän voitti ikäluokkansa ja sijoittui kaikista naisista viidenneksi amatöörille hurjalla ajalla 9.27. Paikka Havaijille aukesi.

Pyöräilijän sparrauksessa

Havaijin jälkeen Luoma jatkoi harrastustaan ilman Hastin ohjelmia. Suorituskykytesteissä käydessään hän tutustui Petter Mattssoniin, joka on voittanut maantiellä SM-mitaleita ja opettaa nykyisin ruotsalaisessa pyöräilyyn erikoistuneessa urheilulukiossa Falunissa.

Mattssonin ohjelmilla Luoma on pyöräillyt ja juossut kuluvan vuoden. Molemmat lajit ovat saaneet yleensä viikossa kolme päivää, joskin pyöräilyt ovat ajallisesti pidempiä. Palkinnoksi hän nousi kolmannelle korokkeelle elokuun aika-ajon SM-kisassa Syötteellä. Selkeästi edelle ehtivät Minna-Maria Kangas ja triathlonammattilaiseksi äitiyslomalta paluuta tekevä Minna Koistinen.

Luomalta koronapandemia vei motivaation uimatreenistä.

– Uimahallit eivät olleet auki enkä mennyt avoveteenkään. Rupesi ottamaan päähän, kun ei ole kisoja. En kävisi uimassa, jos laji ei olisi triathlonissa, Luoma sanoo.

Erikoistuva lääkäri on työskennellyt koronakriisin eturintamassa. – Aluksi mietin, voiko urheilu olla tärkeää, kun Italiassa kuoli satoja ja tuhansia. Mutta siitä pääsin yli, Luoma sanoo.

Triathlonissa hän listaa heikkouksikseen uinnin ja nopeuden puutteen lyhyillä matkoilla – ymmärrettävistä syistä. Kummankaan treenaaminen ei kuulu Luoman suosikkeihin. Uinti kulki Havaijilla aikaan 1.06.57, joten allastreenit ovat purreet, mutta tasonnostollekin olisi tilaa.

Lapsuuden monipuolinen liikunta

Nopea nousu saa helposti selityksekseen luontaisen geneettisen lahjakkuuden. Sitä varmasti Luomalla kestävyyteen riittää, mutta pelkillä geeneillä ei urheilla Havaijin ikäluokan kärkikolmikkoon. Pitää riittää treeni-intoa, ja liikunnallinen tausta auttaa.

Kurkistetaan Aino Luoman lapsuuteen ja nuoruuteen.

– Olen harrastanut vähän kaikkea. Aina olen ollut koululiikunnassa mukana viesteissä ja joukkueissa. Pisimpään harrastin ratsastusta, mutta myös yleisurheilua, salibandya ja käsipalloa. Se ei kuitenkaan ollut kilpaurheilua vaan aluetasoa.

Kestävyyden taustat raottuvat, kun kysyn liikkumisesta muutoin.

– Ala- ja yläasteikäisenä pyöräilin tallille ja takaisin jollain huonolla pyörällä 15 kilometriä suuntaansa kesäisin lähes päivittäin. Ja kävelin joka paikkaan. Minulla ei ole vieläkään autoa.

Vuonna 2008 perhettä kohtasi menetys ja Luoma kaipasi tilaa ajatuksille. Juoksu auttoi, joten hän sitoi lenkkarit jalkoihin aiempaa useammin. Se ei ollut tavoitteellista, mutta 30–90 minuutin lenkit auttoivat mietiskelyssä ja rakensivat pohjaa tuleville yllätyksille.

”Kun saan juosta tai pyöräillä, olen paremmalla tuulella.”
– Aino Luoma

Opiskellessa mukaan tulivat jumpat ja kuntosali. Myös välillä tauonnut juoksu palasi hiljalleen elämään.

– Olen välillä treenannut vähemmän ja pitänyt taukoa, mutta kestävyys tulee varsin nopeasti takaisin, kun alan juosta, Luoma sanoo.

Tanskan momentti

Urheilusta ja ihmisestä kiinnostunut Luoma aloitti lukion jälkeen liikuntapedagogiikan opinnot Jyväskylän yliopistossa.

– Vähän alle vuoden olin siellä ja päätin, että en halua liikuttaa muita vaan liikunta on minun oma juttuni. Hauskaahan siellä oli, eikä opinnoissa ongelmaa ollut, Luoma kertoo.

Hän haki lääketieteelliseen Helsinkiin, mutta jäi puolella pisteellä valitsematta. Hän pääsi kuitenkin opiskelemaan lääkäriksi Tanskan Århusiin. Päätökseen vaikutti Suomessa asunut Luoman paras ystävä, joka on tanskalainen. Luoma ymmärsi kieltä valmiiksi.

– Olen tyytyväinen, että en jäänyt vuodeksi lukemaan pääsykokeisiin vaan lähdin. Sain paljon kavereita ja tietysti ammatin. Näin myös Suomen ulkopuolelta, miten asiat toimivat. Tanska on pyöräilymaana huippu ihan vauvasta vaariin. Ihmiset osaavat näyttää käsimerkkejä ja autoilijat huomioivat.

Vuonna 2014 Luomalle tuli imu urheiluun. Usein hän oli tanskalaisen triathlonryhmän tai sikäläisten kaveriensa mukana.

– Yksi kaveri oli puoliammattilainen. Kun yritin roikkua hänen perässään, sain hyvää treeniä. Mäkeä Tanskassa riittää ainakin verrattuna Pohjanmaahan, Luoma sanoo.

Opintojen jälkeen hän on palannut lapsuuden kaupunkiinsa Vaasaan. Kodistaan keskustasta hän pääsee treeniteille parissa minuutissa.

Luoma on kokenut Suomen talvessa juostessaan penikka- ja nilkkaongelmia. Tanskassa lunta oli erittäin harvoin, ja Luoman mukaan juoksukunto oli siellä talven jälkeen paljon parempi kuin Suomessa asuessa. Nykyisin hän juoksee talvisin kovat treenit enimmäkseen matolla, kevyempiä lenkkejä myös ulkona.

Monesta urheilijasta poiketen Aino Luoma ei pidä triathlonseuroja tai -yhteisöjä kovin merkityksellisinä kehitykselleen. Hän kertoo treenaavansa nykyisin pitkälti yksin. Tunnustusta saavat 3–4 ystävää.

– He ovat kannustaneet ja ehkä nähneet minua paremmin, mihin pystyn, Luoma sanoo.

Ammattilaiseksi?

Jokapaikan kympinsuorittaja Aino Luoma ei ole ollut koulun jälkeen.

– Olen hyvä lepäämään, ottamaan iisisti ja tekemään ei mitään. Ennen piti aina tehdä jotain. Sitten luin lääkiksen kirjoja toisensa perään enkä ehtinyt treenata. Nykyisin tunnen, että ei vaikka jonkun yöpäivystyksen jälkeen kannata treenata. Siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ehkä juuri rennon elämänotteen ja toisaalta itsepäisen päättäväisyyden yhdistelmä on vienyt Luomaa triathlonissa nopeasti eteenpäin. Vahvuuksikseen hän laskee lisäksi kestävyyden ja pyöräilyn sekä venymiskyvyn kisoissa.

Luoma hakee triathlonista kokemuksia ja onnistumisen sekä itsensä voittamisen tunnetta. Häntä kiinnostaa, mihin keho voi venyä.

– Monta kertaa kisassa olen miettinyt, että tämä saa olla viimeinen kerta. Mutta kun on pari kilometriä maaliin, ilis on hieno. Tuntuu hyvältä treenata johonkin määränpäähän.

Havaijin jälkeen Luoma mietti, mihin asti keho ja mieli kantaisivat. Pitäisikö tehdä töitä vähemmän ja keskittyä selkeämmin kisaamiseen?

Vastaus ei ehtinyt muuttua todellisuudeksi, sillä korona muutti Luoman tuoreen suunnitelman.

Hän nauttii erityisesti isoista kansainvälisistä kisoista. Jos ne eivät jää liian pitkäksi ajaksi koronatauolle, Aino Luoma myöntää, että hänen nimensä saattaa löytyä tuloslistan kohdasta ammattilaiset.

Pitkän matkan kisaan valmistava viikko 2018

MA	TI	KE	TO	PE	LA	SU
Kuntosalilla maastavetoa, kyykkyä, jalkaprässiä, ylä- ja alataljaa, yleisliikkeitä ja keskikehoa	Aamulla uinti 2 000 m, iltapäivällä pyörän ja juoksun kovatehoinen yhdistelmä	90 min juoksua, viimeinen 30 min kiihtyvästi	Uinti 60 min	Pyörä 120 min sisältäen 2 × 10 km vauhtia, juoksu 10 km 4.30 min/km	Uinti meressä ja juoksu 120 min	Juoksuintervallit radalla, iltapäivällä 120 min kevyttä pyörää

Normaali viikko tammikuu 2020

MA	TI	KE	TO	PE	LA	SU
Kovat intervallit pyörällä yhteensä 120 min, kevyet pitkät alku- ja loppuverryttelyt sekä uinti 30 min	Lepo	30 min kevyt juoksu ja 120 min peruskestävyys pyörällä	Lepo	140 min peruskestävyys pyörällä ja 30 min juoksu	Pyörällä intervallit 70 min ja uinti 2 000 m	Aamupäivällä pyöräintervallit 75 min, iltapäivällä juoksu 90 min

AMMATTI Lääkäri, opiskellut Århusissa Tanskassa, erikoistuu akuuttilääketieteeseen.
PERHE Asuu yksin
SYNTYNYT & ASUU Vaasa
SEURAT Triathlon Suomi, pyöräilyssä Wasa Watt Warriors, aiemmin Vasa triathlon
HARJOITUSOHJELMAT Petter Mattsson, aiemmin Jarmo Hast
SAAVUTUKSET
• 2019 Ironman Kona Havaiji 3. N30–34 ja 35. naisista 9.48.56
• 2018 Ironman Barcelona 1. N 30–34. Kaikkien ikäluokkien 1. ja 5. naisista 9.27.13
• 2017 Ironman 70.3 Jönköping N30–34 1. sija ja naisista 8. 4.38.58
• 2017 ITU puolimatka EM-kisat Herning ETU Challenge 2. N30–34 4.33.24
• 2016 Ironman 70.3 MM-kisat Mooloolaba Sunshine Coast 26. N25–29 5.09.54
• 2015 Ironman 70.3 MM-kisat Zell am See 15. N25–29 5.04.21
• 2015 Ironman 70.3 Turkey 3. N25–29 4.45.49
• 2015 Ironman 70.3 Helsingör 1. N25–29 ja 3. naisista 4.40.41
• 2020 Pyöräilyn SM-kisat aika-ajo naiset 3. ja maantie 4.
AINO LUOMAN HYVÄ ELÄMÄ ”Saan nukkua ja syödä. Pitää olla jotain, joka stimuloi aivoja, mutta pääsen myös liikkumaan. On plussaa, jos pääsen liikkumaan hienoissa maisemissa. Aurinko ja lämpö, ei tarvitse palella. Meri ja vuoret.”