Vauhdinjako – avaintekijä voittoon

vauhdinjako
Johannes Høsflot Klæbo pääsee tasaisella ja nopeammilla maastonpätkillä muita helpommalla, koska hänellä on hyvä ja taloudellinen tekniikka. Kuva All Over Press
Lukulistalle
ClosePlease login

Kilpailun vauhdinjako on taito, jota voi opetella. Tieto omista vahvuuksista ja kyky hyödyntää eri tekniikoita maastokohtien mukaan auttavat säätelemään matkavauhtia ja käyttämään energiaa kilpailun aikana parhaalla tavalla. 

Vauhdinjako on ollut yksi kuumimmista puheenaiheista kuluvalla maailmancup-kaudella. Etenkin Norjan mieshiihtäjät näyttävät kilpailusta toiseen toteuttavan kilpailuvauhdin säätelyssä tiettyä kaavaa, jonka avulla he kamppailevat kärkisijoista.

Maailmancupin nopeimpien, yleensä 10 joukkoon sijoittuvien hiihtäjien vauhti vaihtelee eri kierrosten aikana vähemmän kuin kilpakumppaneilla. Yhdeksi selitykseksi tälle erolle on ehdotettu, että nopeimmat hiihtäjät osaavat valita edullisemman vauhdinjaon hitaampiin verrattuna.

Vauhdin muuttumista on mahdollista seurata tarkasti, kun hiihtäjät kiertävät saman lenkin useita kertoja. Tämän lisäksi on hyvä tarkastella myös, miten hiihtäjät suoriutuvat erilaisista maastonkohdista ja miten he hyödyntävät vahvuuksiaan.

Olympiamitaleista taisteltaessa mitalistien suoritus on usein vain marginaalisesti parempi kuin mitaleitta jäävien. Esimerkiksi 0,3 %:n parannus suorituksessa voi olla merkittävä tekijä lopputuloksen kannalta.

Se, että juuri norjalaiset ovat tasaisia kilpailusta toiseen ja että heidän vauhdinjakonsa joukkueena on suhteellisen identtistä, ei ole sattumaa. Norjan maajoukkue ja Olympiatoppen ovat tehneet tiivistä tutkimuksellista yhteistyötä optimaalisen vauhdinjaon löytämiseksi.

Väliaikalähdöissä vauhdin säätely korostuu

MM-kisoissa ja olympialaisissa viisi kuudesta kilpailuista on luonteeltaan yhteislähtöjä. Tämä tarkoittaa, että vauhdinjakoon vaikuttavat muut kilpailijat. Väliaikalähdössä puolestaan kilpaillaan kelloa vastaan, ja tavoitteena on suorittaa kilpailurata mahdollisimman lyhyessä ajassa omia vahvuuksia erilaisissa maastokohdissa hyödyntäen.

Kisan aikana hiihtäjän vauhti vaihtelee suuresti johtuen radan nousujen määrästä ja pituudesta, joten hän joutuu sopeuttamaan intensiteettiä niiden mukaan. Väliaikalähdössä hiihtäjän on koko ajan tehtävä itsenäisiä ratkaisuja siitä, miten hiihtää eri maastokohdat, ellei sopivaa peesiä ole tarjolla.

Onnistunut suoritus riippuu vauhdinjaosta eli strategiasta: kyvystä päättää miten ja milloin käyttää energiaresursseja kilpailun aikana. Jos joudut hiihtämään jonkin osan matkasta yli oman kapasiteetin ja liian pitkään, vauhti laskee kilpailun loppua kohden enemmän kuin tasaisella vauhdinjaolla.

Kolme erilaista vauhdinjakoa

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa Juoksija.fi digi. Saat rajattoman lukuoikeuden kaikkiin Juoksija.fi:n artikkeleihin, mukaan lukien lehtien lehtiarkistot.

 Juoksija.fi digi

  • Juoksu, hiihto, pyöräily, triathlon, suunnistus
  • Liikkujan hyvinvointi ja terveys
  • Digitaaliset lehtiarkistot
  • Juoksija-kortti
  • Nettivalmentaja

Vain 9,90 €/kk

Tilaa digi Olen jo tilaaja

Vastaa