Kyläkisojen kultainen vuosi

Koronapandemia toi erinomaisen mahdollisuuden tutustua Suomen monipuoliseen triathlontarjontaan. Kyläkisa tarjoaa hyvin erilaisen kokemuksen kuin iso brändikisa.

Hengitykseni lisäksi metsässä ei kuulu muita ääni kuin omien juoksukenkien narskunta hiekkatiellä. Jyrkkää ylämäkeä seuraa jyrkkä alamäki. Minulla ei ole aavistustakaan, miten kaukana edelläni seuraava kilpailija juoksee tai miten suuri etumatkani on takaa tuleviin. Voin vain juosta.

Ohitan muutaman paikallisen asukkaan, jotka ovat tulleet reitin varrelle kannustamaan retkituoleineen. Näytän peukkua.

On aika erilaista kuin vaikkapa Ironman Nizzan juoksuosuudella Promenade des Anglaisilla. Siellä kisaajat ja katsojat lasketaan tuhansissa.

Covid-19-pandemia pakotti kilpailunjärjestäjiä peruuttamaan lähestulkoon kaikki suuret kansainväliset triathlontapahtumat. Suomessakin myös kansallisia kisoja siirrettiin loppukesään tai seuraavalle vuodelle.

Koronarajoitusten sallimilla ehdoilla Suomessa järjestettiin kuitenkin monta pientä tai pienehköä triathlontapahtumaa kesän aikana – sellaisia kuin juoksumuistoni Strömman Triathlon Loviisassa. Koronakesän aikana kyläkisat kokivat ennennäkemättömän suosion. Kilpailijoita oli monessa kisassa ennätysmäärä, ja taso oli kovempi kuin aiemmin.

Kesä 2020 antoi loistavan tilaisuuden tutustua paremmin pienempiin kisatapahtumiin. Vaikka ne eivät välttämättä ole Suomen Triathlonliiton alaisia tapahtumia, eivätkä puitteet ole ihan samanlaisia kuin isommissa kisoissa, kyläkisoilla on merkittävä rooli Suomen triathlonskenessä matalan kynnyksen tapahtumina.

Kotimaiset kisat ovat varmin kortti myös kisakaudelle 2021.

Triathlon kisa

Kisaajat pääsevät Strömmän ruukkimiljöön ytimeen. Kuva Piret Puusepp-Väliaho.

Triahlon kisa

Kuva Störmman Triathlon Piret Puusepp-Väliaho

Jutun kirjoittaja Marcus Lindqvist osallistui kesällä 2020 lukuisiin triathloneihin. Isojen kisojen peruunnuttua hänen kiertueensa suuntautui kyläkisoihin.

Kangasala Triathlon toi kisakeskuksensa lähelle keskustaa, joten kisan seuraaminen oli helppoa. Kuva Mari Hillo.

Liikenteen valvonta onnistui Kangasala Triathlonissa hyvin, mutta paikoin vilkas liikenne toi silti turvattomuuden tunetta. Kesäksi 2021 järjestäjät suunnittelevat autoilta suljettua pyöräosuutta.

Teknisesti helppo maasto

Aloitin kyläkisakiertueeni kesäkuussa Hollolan maastotriathlonista hieman erikoisissa olosuhteissa. Seitsemäntenä järjestelykertanaan tapahtuma oli ensimmäistä kertaa kaksipäiväinen, jotta kisajärjestäjät voisivat noudattaa viranomaisten määräyksiä kokoontumisrajoituksissa.

Hollolan maastotriathlon suunnattiin tutusti kaiken tasoisille harrastajille, mutta tänä vuonna pitkällä matkalla kärjen taso kipusi aika kovaksi.

Pyörän valinta oli hieman mietityttänyt, cyclocross- vai maastopyörä?

Reitti vei enimmäkseen ulkoiluteitä eikä ollut kovin tekninen, mutta muutamassa kohdassa maastopyörä olisi ketterämpi.

Cyclocrossarini kevein välitys 39-28 ei oikein riittänyt mäkisessä maastossa – etenkään parissa jyrkässä nousussa. Kierroksella oli myös lyhyt polkuosuus, jolla maastopyörä olisi selvästi nopeampi. Toisaalta ajoimme myös pitkiä suoria, joilla koin cyclocrossarista hyötyä.

Pyörävalinnan vaikeutta kuvasi hyvin se, että miesten pitkän matkan voittajalla Jarmo Rissasella oli maastopyörä. Kakkoseksi ja kolmoseksi sijoittuneet Tero Setola ja Juuso Manninen ajoivat cyclocross-pyörillä.

Pyöräosuus oli hauska vaikka minulla ei ollut kummoista teknistä osaamista maastoon. Eniten olin huolissani siitä, että reitille sattuisi esimerkiksi ulkoilija, sillä matkalle osui muutama vauhdikas lasku.

Juoksureitillä oli muutama kivikko, mutta lenkkareilla pärjäsi oikein hyvin varsinkin kuivalla kelillä. Epähuomiossa juoksin toisella kierroksella vähän matkaa väärään suuntaan. Se oli tietenkin omaa huolimattomuuttani, mutta myös naisten pitkän matkan johdossa ollut Venla Koivula-Huttunen juoksi harhaan, joten juoksureittiä olisi ehkä voinut merkata vielä selvemmin.

Hollolan maastotriathlon

Lyhyt 20 €, pitkä 25 €  *

+

  • Haastava, vaihteleva, erilainen reitti. Sekä pyörä- että juoksuosuudella on muutama terävä mäki.
  • Matalan kynnyksen tapahtuma. Reitti ei ole kovin tekninen eikä maastopyörää välttämättä tarvita. Juoksureitillä pärjää ainakin kuivalla kelillä tielenkkareilla vaikka mukana on polkuakin.

  • Ainakin juoksureittiä olisi voinut merkata paremmin vaikkapa kalkkiviivalla kriittisissä kohdissa. Vaikka kilpailureittiin tutustuminen on aina kilpailijan vastuulla, kisajärjestäjien pitäisi tehdä reitti mahdollisimman selkeäksi.
  • Pyöräreitti oli avoin ulkoilijoille, eikä järjestäjiä juuri ollut valvomassa turvallisuutta. Etenkin vauhdikkaissa laskuissa olisi voinut syntyä vaaratilanteita, vaikka aamupäivällä sunnuntaina oli aika hiljaista.

Uusi kisakeskus tutuksi Lahdessa

Lahden Ironman 70.3 -kisa siirrettiin hyvissä ajoin, mutta kaupungissa kilpailtiin silti kesäkuussa. Lahti Triathlonin kisakeskus oli tänä vuonna siirretty Messilään aiemman Mukkulan rannan sijaan.

Kisapäivälle osui aikamoinen helle kuten kahtena edellisenä vuonna Mukkulassa. Paahde totisesti tuntui, sillä perusmatkani lähtö oli iltapäivällä. 2,5 kilometrin pituiselle juoksukierrokselle olisin jopa kaivannut yhden huoltopisteen lisää.

Kisajärjestäjät saavat ison plussan liikenteeltä suljetusta pyöräreitistä. Viiden kilometrin tasainen, suora ja edestakainen reitti ei tosin juuri muuta viihdykettä tarjonnut kuin oman tehomittarin tuijottelun. Sielläkin näkyi turhan vähän watteja.

Lahti Triathlon

Sprintti 70 €, perusmatka 75 € *

+

  • Pyöräreitti suljettu liikenteeltä. Lahden kokoisen kaupungin liepeillä se onkin melkein välttämättömyys turvallisuuden kannalta.
  • Kompakti kisa-alue. Välitön tunnelma. Yleisölle tosi helppo seurata kisaa, koska kilpailijat kiersivät aina kisakeskuksen kautta.

  • Vähän yksitoikkoinen pyöräreitti. Perusmatkalle tuli kahdeksan kierrosta edestakaisin rantatiellä. Aika vaikea päästä minkäänlaiseen rytmiin, koska jarrutuksia ja kiihdytyksiä oli yhtenään. Peesivapaassa lähdössä oli aika vähän ratkaisupaikkoja.
  • Messilän uimaranta on aika vilkas helteisenä kesäpäivänä. Uidessa rannan läheisyydessä on otettava vedessä leikkivät lapset huomioon.

Voimarinne uudisti pyöräreitin

Lahden jälkeen ehdin valmistautua pari viikkoa Voimarinteen puolimatkalle Sastamalassa. Kisaa edeltävänä päivänä hoksasin, etten ollut juossut yhtään pitkää lenkkiä tammikuun jälkeen, koska olin valmistautunut kilpailukauden perumiseen. Ajanjaksoa kuvasi se, että ajattelin sentään juosseeni perusmatkan kymmenen kilometriä Lahdessa.

Kilpailijoiden määrä oli rajoitettu lopulta 247 ilmoittautuneeseen. Sastamalan kompaktiin kisakeskukseen olisi ollut enemmän tulijoita.

Portaat uintiosuudelta vaihtoalueelle tuntuivat aika hapokkailta, mikä oli hyvää lämmittelyä pyöräosuudelle. Uutta pyöräreittiä ei suljettu liikenteeltä, mutta reitti oli selkeä ja liikenteenohjaus toimi hyvin parissa risteyksessä. Hieman kumpuileva maasto toi pientä haastetta.

Juoksuosuuden alkupuoli oli pehmeää pururataa, joka tuntui raskaalta vesisateen jäljiltä. Välillä alusta vaihtui pehmeäksi hiekaksi.

Voimarinne ei ole ennätysreitti – ainakin minulla oli selitys valmiina maalikellon näkyessä.

Voimarinteen Teräsmieskisat

Sprintti 20 €, perusmatka 30 €, puolimatka 40 € *

+

  • Välitön, tiivis, kyläkisamainen tunnelma. Kisakeskus on hyvin tiivis. Kaikki on sopivasti lähellä.
  • Yhdeksättä kertaa järjestetty kisa toimi hyvällä rutiinilla. Järjestäjien kokemuksen huomaa.

  • Pyöräreittiä ei suljettu liikenteeltä. Autoja ei ollut kovin paljon liikkeellä kilpailun aikana, mutta isolla tiellä ne lisäävät turvattomuuden tunnetta varsinkin vähäisen kilpailijamäärän lähdössä.
  • Juoksureitin alusta oli aika haastava. Lyhyen asfalttipätkän lisäksi juoksimme enimmäkseen pururataa, soraa ja myös löysää hiekkaa. Sateen sattuessa pehmeällä pururadalla ei ole kovin hauska juosta.
  • Lauantaina satoi runsaasti vettä. Silloin olisi kaivannut katoksia, joista kilpailijat olisivat voineet hakea suojaa. Pesutilat olivat koronatilanteen takia suljettu, joten ainoa peseytymispaikka oli järvessä.

Sääksi Triathlonin asfaltti puhutti

Triathlon kisa
Sääksi Triathlon vie kauniiseen luontoon, mutta maastojuoksumaiselta osuudelta ei kannata odottaa ennätysaikaa. Kuva Jari Birling.

Samana viikonloppuna järjestettiin Nurmijärvellä Sääksi Triathlon. Osallistujia oli ennätysmäärä, kolmisensataa. Sääksijärvi on erittäin kaunis, kirkas ja puhdas järvi.

Etukäteen keskustelua herätti eniten tien kunto. Pyöräreittiin kuului yksi aika heikkokuntoinen viiden kilometrin osuus. Muutama kilpailija kaatuikin pahoin ajettuaan kuoppaan. Kisajärjestäjien mukaan nykyinen pyöräreitti oli kuitenkin vaihtoehdoista paras.

Juoksureitti vei metsään ja osin hitaalle latupohjalle, joten Sääksikään ei ollut erityisen nopea reitti.

Kilpailu keräsi kuitenkin reilusti kiitoksia matalan kynnyksen tapahtumana kauniissa puitteissa.

– Meidän etunamme on kirkas vesi, rauhallinen tiestö ja juoksu luonnossa. Ollaan halutta pitää kisaa hinnoittelunkin kannalta matalan kynnyksen kisana. Emme myöskään ole halunneet luoda sellaista kuvaa, että tämä olisi maailmanluokan tapahtuma vaan tiedämme tasomme, kilpailunjohtaja Tuomas Turunen sanoo.

Sääksi Triathlon

Perusmatka 49 €, puolimatka 69 €, täysmatka 99 € *

+

  • Upea, kirkas järvivesi. Sääksijärvi on varmasti yksi Etelä-Suomen kauneimmista järvistä. Välillä järvessä on tosin esiintynyt järvisyyhyä, mutta se ei ollut kilpailussa ongelma.
  • Leppoisa, kotoisa, kiireetön tunnelma. Ei tungosta. Todellinen kyläkisan henki.

  • Pyöräosuus on muutoin onnistunut, mutta viisi kilometriä tiestä oli triathlonkisaa ajatellen huonossa kunnossa. Tästä olisi kannattanut avoimesti tiedottaa kilpailijoille – etenkin kun kisaa markkinoidaan matalan kynnyksen tapahtumana kaikille. Osallistujille jäi mielikuva, että asfalttia olisi korjattu ennen kisaa.
  • Juoksu on lähellä idyllistä luontoa, mutta joillekin osallistujille tuli yllätyksenä se, että juoksuosuus paikoin muistutti maastojuoksua. Reitti oli suurelta osin pururataa ja leveää metsätietä, mutta yhdessä kohdassa oli myös märkä ja mutainen alue, joka hidasti juoksua hieman.

Strömman ruukkimiljöö

Triathlon kisa
Kuva Henri Kuokka

Heinäkuun lopussa järjestettiin ensimmäinen Strömman Triathlon Strömforsin Ruukilla Loviisassa. Ympäristö oli hyvin kaunis. Uimme Kymijoen läntisimmässä haarassa.

Joistakin asioista – kuten vaihtoalueen järjestelyistä – huomasi, että kisajärjestäjiltä puuttui esimerkiksi Voimarinteellä näkynyt rutiini. Uintiosuus oli hieman ahdas, pyöräosuuden alkua voisi tehdä turvallisemmaksi ja juoksureittiä merkata hieman paremmin. Yritys oli kuitenkin hyvä.

Pyöräosuus oli suljettu liikenteeltä. Joidenkin mielestä se tuntui haastavalta mutta minun mielestäni hyvin selkeältä sekä suhteellisen nopealta.

Kisajärjestäjät lupasivat kesälle 2021 parannuksia. Vaihtoalueita on todennäköisesti vain yksi ja pyöräosuuden alku merkataan paremmin. Järjestäjät suunnittelevat tapahtuman laajentamista yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa.

Strömman Triathlon

Sprintti tai perusmatka 80 € *

+

  • Kaunis ruukkimiljöö. Kymijoen läntisin haara virtaa ruukkikylän läpi. Alue on suosittu lomakohde, jossa on ravintoloita, gallerioita ja majoitusta.
  • Pyöräreitti suljettu liikenteeltä. Ei tarvinnut huolehtia autoista vaikka reitillä on muutama tiukempi mutka, mikä on merkittävä plussa turvallisuudelle.

  • Järjestelyissä näkyi hieman kokemattomuutta. Uintireitillä oli vaara yhteentörmäyksille, T1-vaihtoalue oli ahdas ja juoksureittiä olisi voinut merkata selkeämmin. Moni asia todennäköisesti korjaantuu kesäksi 2021.
  • Pyöräosuuden alku ja loppu ruukkikylässä eivät tuntuneet turvallisilta. Siellä liikennettä, jalankulkijoita ja kilpailijoita on ohjattava tarkemmin, mikä on tietenkin haaste, koska alueella on kesäisin kävijöitä aika paljon.

Kangasalla keskustan kupeessa

Triathlon kisa
Kuva Ari Mänttäri

Kisakeskus siirrettiin viime kesäksi Kangasalan triathlonissa lähemmäksi keskustaa. Uutuutena ohjelmassa oli puolimatka, jota lähdin yrittämään, sillä ehdinhän saada jo yhden treenikisan alle.

Ilmoittautuneita oli ennätyspaljon, eri matkoille yhteensä 650. Määrä yli kaksinkertaistui edellisvuodesta. Tarjolla oli muun muassa edullisia lasten sarjoja, ja tapahtuma oli tänä vuonna kaksipäiväinen. Äskettäin uudestaan avattu hotelli Kuoho sopi kauempaa saapuville yösijaksi.

Etukäteen epäilin hieman pyöräosuuden turvallisuutta. Reittiä ei suljettu liikenteeltä, ja tie Kangasalta Sahalahteen on aika vilkkaasti liikennöity. Liikenteenvalvonta oli kuitenkin toteutettu erinomaisesti.

Täytyy silti sanoa, etten tunne oloani mukavaksi, kun molempiin suuntiin tulee autoilijoita ja eri vauhtia kulkevia pyöräilijöitä. Kisajärjestäjien mukaan vuonna 2021 pyöräosuus suljetaan liikenteeltä, mutta reittiä selvitetään vielä. Siitä seuraa pientä nousua osallistumismaksuihin, mutta järjestäjät lupaavat edelleen suhteellisen edullista hintaa.

– Puolimatkan pyöräily tullaan tekemään suljetulla tiellä yhtenä lenkkinä, ja reitin varrella on kolme huoltopistettä juomapulloineen. Juoksun osalta on vielä mietinnässä, kisataanko kahtena, kolmena vai neljän kierroksena, kilpailunjohtaja Simo Hillo kertoo.

Melkeinpä legendaarinen Kiskon triathlon siirrettiin kesään 2021, mutta kisa ansaitsee jutussa kunniamaininnan. Kiskossa oli ennen koronavuotta järjestetty triathlonkilpailu yhtäjaksoisesti vuodesta 1984. Tiivis tunnelma, sopivasti haastava pyöräreitti sekä hiljainen juoksureitti ovat omiaan matalan kynnyksen tapahtumalle.

Kangasala Triathlon

Perusmatka 70 €, puolimatka 105 € *

+

  • Katsojaystävällinen. Kisakeskus on tuotu keskustan tuntumaan, reitin varrelle mahtuu hyvin kannustamaan ja juoksuosuudella on jopa hieman kaupunkitriathlonin meininkiä.
  • Hyvä liikenteenvalvonta. Vaikka liikenne oli paikoin vilkas, liikenteenohjaajat olivat tehtäviensä tasalla ja autoilijat kunnioittivat kilpailijoita hyvin.

  • Pyöräreittiä ei suljettu liikenteeltä. Tämä on selkeä miinus, koska varsinkin Kangasala–Sahalahti on vilkas. Kisajärjestäjien mukaan reitti tulee olemaan suljettu vuoden 2021 kisassa.
  • Pyöräosuudella ainoastaan omahuolto. Hellepäivänä se kostautui aika paljonkin minulle, koska en saanut tarpeeksi nestettä kuljetettua pyörällä. Ensi vuodelle luvassa on järjestäjän juomapisteitä.

Rennompi tunnelma

Kiertueeni lisäksi Suomessa on toki kymmeniä muitakin kyläkisoja. Tiivistäen ne voivat tarjota hienon kilpailukokemuksen sekä aloittelijoille että kokeneille – vieläpä edulliseen hintaan.

On kuitenkin ymmärrettävä realiteetit. Kyläkisa ei yleensä tarjoa samanlaista kokonaisvaltaista kokemusta kuin iso brändikisa. Katsojia on vähemmän, finisher-paitoja ei paineta, eivätkä verkkosivut aina kerro kaikkia yksityiskohtia. Yhdelle ne ovat merkittäviä asioita, toiselle yhdentekeviä.

Järjestelyissäkin voi olla pieniä kysymysmerkkejä kuten puutteellisesti merkattu reitti tai epäselvä aikataulu. Toisaalta kyläkisoissa on rennompi tunnelma, vähemmän kiirettä ja harvemmin ruuhkaa.

Kaikissa kyläkisoissa ei ole yhtä hyviä valmiuksia ensiapuun tai vesipelastukseen kuin isoimmissa kisoissa. Toisaalta esimerkiksi Kangasalan puolimatkalla oli kaksi venettä miehistöineen, viisi kajakkia sekä päivystävä lääkäri laiturilla, mitä on pidettävä hyvänä valmiutena tällaisessa kisassa.

Harvemmin kyläkisaan kutsutaan tai saadaan ambulanssia paikalle tai pidetään pelastussukeltajia valmiudessa kuten useimmiten isoissa kisoissa. Esimerkiksi Challenge Turussa on viitisentoista kanoottia tai SUP-lautaa, pari venettä, ambulanssi sekä ensiaputiimi. TYKS:in päivystys on myös lähellä ja tietoinen kisasta.

* Kaikki hinnat aikuiselle vuonna 2020 alimman hintaportaan mukaan. Osassa tapahtumista hinnat nousevat selvästi kisan lähestyessä

Lue myös Mikä kisajärjestelyissä maksaa?

Teksti Marcus Lindqvist Artikkelikuva Strömman Triathlon / Henri Kuokka

Pyöräily+Triathlon 4/2020

Vastaa