Taukopaikka
Kohokohta
ReittipisteUpeat merimaisemat ovat pääosassa tällä reitillä, jonka varrella pääsee kokemaan myös kaupungin elämää ja maaseudun rauhaa.
Matka kohti Unicefin maailmanperintölistalle nostamaa Merenkurkun saaristoa alkaa vuonna 1606 perustetun Vaasan keskustasta. Vaikka rannikkokaupungissa on noin 60 000 asukasta, siirtymätaival tiheimmän asutuksen keskeltä rauhallisemmille väylillä onnistuu muutamissa kymmenissä minuuteissa pyöräteitä ja ajokatuja pitkin.
Raippaluodon suuntaan menevä isompi 724-tie kannattaa välttää ajamalla ensin Vetokannaksen ja myöhemmin Singsbyn kautta. Näin pääsee ensinnäkin pyöräilemään vähäliikenteisemmillä teillä ja toiseksi näkemään komeaa maalaismaisemaa. Tämä kiertotie yhdistyy valtaväylään muutamia kilometrejä ennen Alskatia, mutta tässä vaiheessatien reunassa kulkee ihan kelvollinen pyörätie. Se ulottuu aina Raippaluodon sillalle ja joitakin satoja metrejä siitä eteenpäinkin. Raippaluodon saaren puolella matka jatkuu maantietä pitkin, jolla onneksi liikkuu suhteellisen vähän autoja.
Tie vie suoraan kohti Björköbytä, mutta jos aikaa on, kannattaa tehdä pieni mutka Raippaluodon (ruotsiksi Replotin) kirkonkylän kautta. Tämä on myös viimeinen mahdollisuus noin 20 kilometriin täydentää juomapulloja. Seuraava taukopaikka kun löytyy vasta Svedjehamnista koko tien ja samalla tämän lenkin kääntöpisteestä. Matka Replotista Björköbyhyn kulkee metsien ja peltojen halki ja parin sillan yli. Svedjehamnin vanhat venevajat ja laiturit muistuttavat menneistä ajoista, jolloin kylä vielä vilisi ammattikalastajista. Nyt ne tarjoavat mukavan levähdyspaikan ennen paluumatkaa.
Kivikkoisuus Finn-jätin syytä
Tarinan mukaan Ruotsista karkotettu Finn-niminen jättiläinen pakkasi nahkasäkkiinsä kiviä ja lähti ylittämään Merenkurkkua. Noin puolivälissä matkaa säkki alkoi vuotaa, ja ensimmäisistä kivistä syntyivät Valassaaret. Säkin pohja repesi kokonaan Paniken kohdalla, minkä jälkeen Finn kimmastui ja alkoi heitellä kiviä ympäriinsä. Näistä muodostuivat Raippaluoto, Björkö, Vallgrund ja alueen muut saaret ja luodot. Lähde: Livet bland Kvarkens söner och döttrar, H. R. A. Sjöberg
Pyöräreitti: Vaasasta Svedjehamniin ja takaisin
PITUUS
- 90–120 km
TAUKOPAIKAT
Berny’s Kahvila ja Ravintola Raippaluodon sillan kupeessa, Replot Hembageri ja Café Arken Raippaluodon keskustassa (noin 2–3 km:n poikkeama reitiltä), Café Salteriet Svedjehamnissa Björköbyssä (reitin etäisimmässä pisteessä), kesäkioski Norrskatin satamassa.
KOHOKOHDAT
Raippaluodon silta on Suomen pisin, 1 045 metriä. Hieno rakennelma on jo sinänsä kokemisen arvoinen, mutta myös näkymät sen korkeimmasta kohdasta molempiin suuntiin ovat upeat. Sillalla kannattaa pitää lyhyt tauko, vaikka ajaisikin vauhdikasta lenkkiä.
Raippaluodon kirkonkylä on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa hyvin, ja sen läpi ajellessa voi helposti kuvitella siirtyneensä ajassa joitakin vuosikymmeniä taaksepäin.
Saltkaret-näkötorni Svedjehamnissa tarjoaa hienot näkymät Unicefin maailmanperintöalueen luontoon. Kivikkoinen saaristo ja sen erityispiirteet näkyvät hyvin 20 metrin korkeudesta ”suolasirottimen” päältä. Torni sijaitsee pyöräilykengissä hankalan kävelymatkan päässä, mutta jos repussa on sandaalit tai lenkkarit, siirtymä onnistuu hyvin.
ERI VERSIOT
Koska kyseessä on edestakainen lenkki, matkaa voi lyhentää missä vaiheessa tahansa. Hyviä ja loogisia kääntöpaikkoja ovat esimerkiksi Raippaluodon silta tai kirkko. Jos pääreitiltä haluaa tehdä pienen poikkeaman, kannattaa ajaa Alskatin liittymästä merenrantaa ensimmäistä kertaa lähestyttäessä oikealle Köklotin suuntaan. Asvalttitie päättyy Norrskatin satamassa, missä on hyvä kääntää etupyörä takaisin tulosuuntaan.
Lue myös:
Pyöräreitti: Nautiskellen Ahvenanmaalla
TEKSTI ILKKA JÄRVIMÄKI
Julkaistu Pyöräily + Triathlonissa 1/2013
GPX-kartta 2018