Räväkkää voimaa ja kimmoisuutta

loikkaharjoittelu

Nykyhiihtäjän pitäisi olla hyvin kestävä ja melko voimakas, mutta myös räjähtävä ja kimmoisa. Nopeassa voimantuotossa hermoston rooli on keskeinen. Tyypin II motoristen hermojen aktivoiminen ja niiden kestävyyden parantaminen vaatii suurta käskytystä hermostolta. Myös lihasten venymis-lyhenemissyklin harjoittaminen on tärkeää. Jos kontakti on hidas, elastista ja ilmaista energiaa ei voi hyödyntää. Sama periaate pätee juoksussa.

Hiihto on edelleen kestävyyslaji, jossa on tärkeintä harjoittaa keskeisverenkierrollista kapasiteettia, jonka kautta lihakset saavat hapekasta verta. Kestävyyden lisäksi myös kimmoisuutta ja räjähtävyyttä tarvitaan sprintin rinnalla myös pidemmillä hiihtomatkoilla. Mitä kaikkea voiman ja kimmoisuuden harjoittamisesta olisi hyvä tietää, jotta ohjelman voi räätälöidä parhaiten lajin vaatimuksia vastaaviksi?

Kaikissa yli 2–3 minuutin maksimaalisissa suorituksissa, kuten myös sprinttihiihdossa, valtaosa energiantuotannosta tapahtuu aerobisesti eli hapen avulla. Jos suoritusteho ei ole maksimaalinen, vielä suurempi osa energiasta tuotetaan hapen avulla. Hyvä aerobinen kapasiteetti tehostaa myös palatumista sprinttihiihdossa.

Nykyhiihto vaatii myös kimmoisuutta

Kimmoisuutensa mahdollisimman hyväksi hionut kestävyysurheilija pystyy säästämään arvokasta happea hyvällä hiihtotekniikalla ja lihasten ja jänteiden venymis-lyhenemissykliä hyödyntäen. Tämä elastinen energia on ilmaista, eikä lisää hapenkulutusta.

Hyvä vauhtireservi ja elastisuutta hyödyntävä hiihtotekniikka auttavat etenemään sprinttihiihdossakin mahdollisimman paljon aerobisen energiantuoton turvin ilman lihasväsymystä. Normaalimatkojen massalähdöissä taas syntyy helposti happivelkaa, jos joutuu usein ylittämään vauhti- ja happireservejään pysyäkseen letkan mukana. Velkaa voi ottaa jonkin aikaa, mutta jos velka kertyy liian suureksi, hiihtäjä putoaa kyydistä.

Voimantuoton perusteet ja nykyhiihdon vaatimukset konkretisoivat sitä, miksi esimerkiksi venymis-lyhenemissyklin harjoittaminen on tärkeää. Jos kontakti on hidas, elastista ja ilmaista energiaa ei voi hyödyntää.

Suuret motoriset yksiköt käyttöön

Lihasten aktivointi alkaa aina aivojen motoriselta kuorikerrokselta, josta käsky supistaa lihaksia etenee selkäydintä ja motorista hermoa pitkin lihakseen. Motorisia hermoja on kahdenlaisia, tyypin I ja tyypin II yksiköitä (Kuva 1), samoin kuin lihassoluja.

Tilaa Juoksija.fi digi 

  • Juoksu, hiihto, pyöräily, triathlon, suunnistus
  • Liikkujan hyvinvointi ja terveys
  • Digitaaliset lehtiarkistot
  • Juoksija-kortti
  • Nettivalmentaja

Vain 9,90 €/kk

Katso tarjous Olen jo tilaaja

Vastaa