Hyvällä kansallisella tasolla normaalimatkoilla pitkään hiihtänyt Juuso Mäkelä tarttui innolla mahdollisuuteen keskittyä tosissaan pitkien matkojen Ski Classics -sarjaan Team Kaskipuun riveissä. Viime keväästä lähtien hän on panostanut kaiken tasatyönnön kehittämiseksi.
Alajärveltä kotoisin oleva Juuso Mäkelä, 28, ilahdutti helmikuussa Vantaan Suomen Cupissa lykkimällä puhtaalla tasatyönnöllä perinteisen kympin seitsemänneksi Pohti SkiTeamin riveissä. Mäkelän hiihto ihastutti asiantuntijoiden silmää myös puhtaudellaan. Siinä ei ollut missään vaiheessa merkkiäkään luistelupotkun hakemisesta.
Vaikka tasatyöntö on alkanut kulkea, Juuso Mäkelä tiedostaa, että normaalimatkoilla mahdollisuudet maailmancupien kiertämiseen olisivat hänellä vähissä.
Pidempien matkojen kilpailuja hän on kotimaassa hiihtänyt juuri tasatyönnöllä, jos ne ovat sopineet ohjelmaan.
– Olen ajatellut, että pitkät kisat ovat olleet hyviä harjoituksia normaalimatkoille.
Team Kaskipuu tarjosi tallipaikan
Toissa vuoden syksyllä Juuso Mäkelä sai mahdollisuuden hiihtää Ski Classics -sarjaa pitkiin hiihtoihin erikoistuneen Team Kaskipuun riveissä ensin yhden viikon lopun sekä kevään 2022 Ylläs-Levin. Ne sovittiin ensin, mutta Mäkelä hiihti avausviikonloppuna sen verran hyvin, että kilpailumahdollisuuksia tuli talvelle muitakin.
Kun Team Kaskipuu päätti satsata tähän talveen aiempaa selvästi enemmän, Mäkelälle avautui toivottu mahdollisuus.
– Kävimme keskustelua, panostaisinko kaiken tasuriin. Itselleni päätös oli viime keväänä aika selkeä, että haluan kokeilla tätä. Monta vuotta minulla on ollut ajatus, että jos joskus tulee mahdollisuus, voisin kokeilla pitkiä matkoja tasurilla.
Kokeneen Kari Variksen johtama ja kotimaisen ovi- ja ikkunanvalmistaja Kaskipuun sponsoroima Team Kaskipuu on nyt toista kautta mukana Ski Classics Pro Tourilla. Tallissa hiihtävät Juuso Mäkelän lisäksi mm. Oona Kettunen, Amanda Saari ja Kari Varis.
Kaikki tehoharjoitukset tasatyönnöllä
Edelliskauden muutamat lupaavat hiihdot olivat hyvä pohja, josta Juuso Mäkelä alkoi jalostaa harjoitteluaan pitkiin perinteisen kisoihin.
– Kesällä kaikki rullahiihtoharjoittelu muuttui tasatyöntämiseksi. Ennen siitä oli vapaata ehkä 40 prosenttia, tasatyöntöä 30 ja perinteistä 30 prosenttia. Kaikki tehoharjoitukset olen tehnyt tasatyönnöllä. Karkeasti mikään muu ei ole muuttunut.
Vielä normaalimatkoille harjoitellessaan hän leireili Norjan Sognefjelletissä Ari Luusuan kanssa, joka saavutti myöhemmin hienoja sijoituksia Ski Classicsissa ja hiihti toissa talvena Vasaloppetissa viidenneksi.
Mäkelä uskoo, että jatkossa muutosta harjoitteluun tuovat osaltaan useammat extrapitkät tasatyöntölenkit, joita ei nyt vielä ole juurikaan ohjelmassa ollut.
– Kun nyt oli eka vuosi, piti vielä vähän varoa rasitusvammoja. Pitkiä lenkkejä on ollut, mutta yli 4–5 tunnin meneviä tasatyöntölenkkejä voin vielä lisätä tulevaisuudessa.
Tehoharjoitukset olivat viime kesänä vielä sellaisia, joita normaalimatkojen hiihtäjänä tehdään.
– Aika paljon pätkin Vuokatinvaaralle työntämistä kymmenen minuutin vetoihin. Olen toistanut näitä vetoja niin, että kokonaistehon kesto on tullut yli tuntiin. Harjoituksia voi toteuttaa monella tavalla, ja tiedän osan tekevän yhtämittaisia tehoja.
– Edellistalvena kisat olivat itselläni kuitenkin kulkeneet yllättävänkin hyvin normaalimatkojen harjoittelulla, joten pidin harjoittelua muuten samanlaisena. Työntämisen määrä on lisääntynyt paljon, ja sitä kautta olen saanut kehitettyä lihaskestävyyttä.
Hapenottokyky vahvuutena
Juuso Mäkelä on tällä hetkellä vahva ylämäkityöntäjä. Harjoitustaustastaan johtuen hän pärjää vielä toistaiseksi paremmin kestoltaan alle kahden tunnin kisoissa.
Hänen hapenottokykynsä on hyvä verrattuna moneen muuhun Ski Classics -sarjassa hiihtävään. Sen sijaan lihaskestävyydessä, yleisessä jaksamisessa ja voimapuolessa riittää vielä paljon kehitettävää.
Mäkelä on toistaiseksi ollut parhaimmillaan 16:s La Venosta Criteriumissa. Lähes samalle sijoitukselle hän ylsi Prato Piazza Mountain Challengessa, jossa oli 21:s.
Suksien testaaminen intensiivistä
Ski Classics -sarjan kilpailukalenteri on nykyään verrattain tiivis. Esimerkiksi joulu- ja tammikuussa Team Kaskipuu oli pidemmät pätkät Italiassa, sillä kilpailujen välissä Suomeen lentäminen ei ollut järkevää. Väliajat kuluvat enimmäkseen palautumiseen.
– Ei välttämättä täysin lepoa, mieluummin kevyttä lenkkeilyä, niin että aineenvaihdunta pysyy hyvin yllä. Itse olen kokenut hyväksi, että pyrin tekemään reissussa viikolla yhden kunnon voimaharjoituksen. Muuten en ole kilpailujen välissä tehnyt mitään tehotreeniä, jos olo on ollut sellainen, ettei tarvitse tehdä.
Team Kaskipuun toiminta on tälle kaudelle ammattimaistunut myös siinä, että huoltomiehenä reissuissa kiertää Jarmo Koutaniemi.
– Ei tarvitse olla edellisiltana itse voitelemassa. Olemme saaneet apua myös edeltäviin päiviin, ei pelkästään kisoja edeltävään. Testaaminen on paljoin intensiivisempää kuin normaalimatkoilla. Näin olemme tasavertaisia muiden tallien kanssa.
– Vaikkapa Suomen Cupissa riittää, että teen suksitestin edeltävänä päivänä tai kisa-aamuna. Kun esimerkiksi Marcialongassa lähtö ja maali ovat eri paikoissa, teimme suksitestejä viiteen eri paikkaan kahtena edellisenä päivänä. Testaamisiin menee karkeasti viisi tuntia.
Lisää tasatyöntöä, tekniikka kuntoon ja voimatreenit ohjelmaan
Millaisia vinkkejä Juuso Mäkelällä on edistyneille kuntoilijoille, jotka haluavat parantaa suoritustaan pitkän matkan kisoissa?
TYÖNTÄMISEN RENTOUS JA HELPPOUS kiteytyy kolmeen asiaan: riittävään tasatyöntöharjoitteluun, hyvään tekniikkaan ja voimaharjoitteluun. Silloin matka taittuu kuntohiihtäjälläkin huomattavasti nopeammin.
– Jos haluat hiihtää tasatyönnöllä, lisää harjoittelussa merkittävästi työntämisen määrää. Tehokkaaseen työntämiseen pitää olla valmiudet. Tasatyöntötekniikka on kaiken a ja o, sen pitää olla kunnossa, Juuso Mäkelä korostaa.
TYÖNTÖ TEHDÄÄN keski- ja ylävartalolla siirtämällä vartalon koko paino nopeasti sauvojen varaan. Kädet ovat reippaas ti koukussa ja kyynärpäät nousevat ylös. Sauvoilla tuotettu voimaimpulssi on voimakas, eikä sauvoja saateta kovin taakse. Terävästi toimivat jalat rytmittävät suoritusta ja auttavat vartalon painon viemistä sauvojen päälle.
– Voimaharjoittelu auttaa tekniikan kehittämiseen. Siksi voimatreenit kuuluvat myös kuntohiihtäjän ohjelmaan.
Pitovoiteettomien suksien käyttäminen vaatii rautaisen treenipohjan.
TASATYÖNTÖÖN TOSISSAAN keskittyvä kuntohiihtäjä hyötyy myös välineistä. Pitovoiteettomien suksien käyttäminen vaatii kuitenkin rautaisen treenipohjan.
– Tasatyöntösuksi on kuitenkin se juttu, jolla tavoitteellinen tasatyöntöön keskittyvä kuntohiihtäjä tekee 70 kilometrin matkalla eroa. Voi olla minuuttienkin ero siinä, lähteekö matkaan vapaan suksella vai tasatyöntösuksella. – Tasatyöntösuksi on tehty sitä varten, että luisto säilyy mahdollisimman hyvänä mahdollisimman pitkään. Se ei välttämättä ole lähdössä sen liukkaampi kuin vapaan suksi, vaan jopa hitaampi, Mäkelä sanoo.
Toisaalta pitovoiteeton suksi ei ole kovallekaan kuntoilijalle järkevä valinta, mikäli hän ei ole todella vahva tasatyöntäjä. Ilman pitoja jalkojen suuria lihaksia ei voi hyödyntää, jos ylä- ja keskivartalosta loppuu puhti.
Juuso Mäkelän kisasuosikkeja
Marcialonga
Klassikkokisa, josta ei tunnelmaa puutu. Reitti, joka kulkee pienten vuoristokylien keskustojen läpi, joissa usein runsaasti katsojia ja kannustusta.
Vasaloppet
Toinen klassikkokisa. Lähdön tunnelma kuin Jukolan viestissä, mutta vielä massiivisempi. Oman jännityksen tuo vielä se, että ehtiikö lähtöön ajoissa, sillä liikenneruuhkat ovat todella isot.
Prato piazza mountain challenge
Erikoiskisa, jossa hiihdetään koko ajan nousuun. Kisan loppunousu on todella brutaali, mutta maalissa avautuvat hienot maisemat Dolomiittien huipuilta
Teksti ja Kuvat Heidi Lehikoinen
Hiihto 2/2023