Salakavala sydänlihastulehdus

sydänlihastulehdus
Lukulistalle

Erilaiset flunssia aiheuttavat virukset voivat rasittaa hengitysteiden lisäksi sydänlihasta. Myös koronavirus saattaa ärsyttää sydäntä. Raskas liikunta harmittomalta tuntuvan kurkkukivun ja flunssan aikana voi johtaa vakavaan sydänlihastulehdukseen ja monen kuukauden treenitaukoon.

Raskas liikunta on hengitystieinfektion  aikana riski sydämelle. Myös koronavirus voi aiheuttaa sydänlihastulehduksen. Jos sydäntä rasittaa silloin voimakkaasti, se voi vaurioitua pysyvästi.

Koronaviruksen riehuessa ja levitessä vauhdilla erilaisiin flunssaoireisiin suhtaudutaan onneksi nykyään entistä paljin varovaisemmin, eikä lenkille lähdetä flunssaisena yhtä huolettomasti kuin ennen koronaa.

Tutkimuksissa on saatu viitteitä, että koronarokotus lisää hieman varsinkin nuorten miesten sydänlihastulehduksen riskiä. Sairaalahoitoa vaativia tapauksia on ollut Suomessa  kuitenkin hyvin vähän eli vain muutamia kymmeniä tapauksia neljän miljoonan rokotuksen jälkeen. Myös sairastetun koronan jälkeen sydänlihastulehduksen riski kasvaa saman verran kuin rokotusten jälkeen.

Erilaisia flunssaoireita potevilta kestävyysliikkujilta vaaditaan nyt malttia toipilaana harjoitteluun ja tehoharjoittelun aloittamiseen. Lievien flunssaoireiden syynä voi olla myös koronavirusinfektio. Kovia treenejä ei pidä aloittaa flunssaoireiden jälkeen liian aikaisin, koska se voi vaurioittaa sydäntä.

Kova harjoittelu voi johtaa vakavaan sairauteen

Sydänlihastulehdus on salakavala vaiva, koska nenän tukkoisuus ja kirkkukipu saattavat olla niin lieviä, että niiden aikana on mahdollista harjoitella jopa kovaa.

Arviolta 1–2 prosentissa tavallisista hengitystieinfektioista esiintyy jonkin verran myös sydämen ärsyyntymistä tai tulehdusta. Silloin kova fyysinen rasitus voi vahingoittaa sydäntä. 

Se, mikä normaalisti menisi itsestään ohi, pahenee harjoittelun kautta vakavaksi sairaudeksi. Kuormittava liikunta parantaa viruksen elinoloja ja helpottaa sen lisääntymistä myös sydänlihaksessa.

Sydän voi vaurioitua pysyvästi

Kova rasitus sydänlihastulehduksen aikana voi vahingoittaa sydäntä pysyvästi tai jopa aiheuttaa äkkikuoleman. Raskaan harjoittelun takia sydänlihakseen saattaa syntyä vakava ja pitkäaikainen tulehdus, jolloin sydämen suorituskyky voi heikentyä pysyvästi. Myös vakavien rytmihäiriöiden riski kasvaa, jos sydän ei saa toipua rauhassa. 

Samat sydänlihasta tulehduttavat mikrobit voivat levitä myös sydänpussiin. Sydänpussin tulehduksen oireena on rintakipu. Yleensä vaiva on lievä ja paranee itsestään.

Sydänlihastulehdus vähätelty ongelma

Liikuntalääkärit ovat jo pitkään puhuneet siitä, että sydänlihastulehdus saattaa olla hyvin alidiagnosoitu sairaus. Urheilijat saattavat myös vähätellä sydänlihastulehduksen riskejä. Moni jatkaa harjoittelua, vaikka kova rasitus voi vaurioittaa sydäntä pysyvästi.

Liikuntalääkäri Katja Mjösund kiinnitti asiaan huomiota lääkäripäivillä jo lähes 10 vuotta sitten. Monilla liikunnanharrastajilla ja urheilijoilla sydänlihastulehdus saattaa olla vähäoireinen ja piilevä. Oireeton sydänlihastulehdus voi alkaa kuumeen, kurkkukivun hengitystieinfektion tai vaikkapa vatsataudin jälkeen.

Moni urheilijan ylirasitustila, väsymys, suorituskyvyn nopea lasku tai vaikka mykoplasma-epäily onkin ehkä seurausta sydänlihastulehduksesta. Sydänlihastulehdus saattaa kehittyä flunssan aikaisessa vaiheessa ja pahentua vasta paljon myöhemmin, jos kova harjoittelu aloitetaan liian aikaisin flunssaoireiden hieman helpotettua.

Parina viime vuotena koronavirusinfektio on muodostanut uuden riskin. Tällä hetkellä omikron-muunnos leviää niin nopeasti, että se tulee käymään läpi lähes koko väestön.

Oireet joskus vähäisiä tai epämääräisiä

Sydänlihastulehduksen eli myokardiitin oireet saattavat olla eri potilailla hyvin erilaisia. Joillakuilla se on lievä ja lähes oireeton liikkujan kärsiessä tavallisesta flunssasta. Toisaalta se voi olla nopeasti etenevä ja akuutti tai hitaasti kehittyvä ja oireet epämääräisiä.

Tyypillisiä myokardiitin oireita ovat väsymys, hengenahdistus, rintakivut, lisääntyneet rytmihäiriöt, rintatuntemukset ja suorituskyvyn selittämätön heikentyminen. Rintakipujen lähde voi kuitenkin olla tuki- ja liikuntaelimistössä, ei tulehtuneessa sydänpussissa.

Selvä perussääntö on, ettei lenkille pidä lähteä flunssaoireiden aikana ollenkaan eikä tehoharjoittelua saa aloittaa liian nopeasti oireiden helpotettua. Jos tautiin kuuluu kova kuume, lihassärkyjä ja voimattomuden tunnetta, harva liikkuja on niin kovapäinen, että jatkaa harjoittelua, mutta harmittavan moni aloittaa kovat tehoharjoitukset liian aikaisin.

Esimerkiksi kurkkukivun aikana on syytä olla varovainen ja varsinkin, jos nielu on peitteinen. Motivoituneet liikkujat kun eivät pidä ”kurkun karheutta” riittävän painavana syynä jättää lenkkiä väliin, vaikka sydänlihastulehduksen riski on silloin suuri.

3–6 kuukauden treenitauko

Lääkärit ovat huomanneet, että urheilijoiden varoittelu vakavista sydänvaurioista tai jopa raskaan liikunnan ja vakavan sydänlihastulehduksen aiheuttamasta äkkikuolemasta tehoaa huonosti. Sen sijaan sydänlihastulehduksesta johtuva useiden kuukausien pakkolepo ja kilpailukielto saa monen yltiöpäisen harjoittelijan mietteliääksi. 

Jos kolme päivää liian aikaisin aloitettu tehoharjoittelu saattaa johtaa kolmen kuukauden pakkolepoon, kannattaako pitää kiirettä.

Hoitosuositusten mukaan vaikeamman ja diagnosoidun sydänlihastulehduksen jälkeen tarvitaan 3–6 kuukauden kilpailutauko. Lievempään sydänpussin tulehdukseen suositus kilpailutauosta on 1–3 kuukautta.

 

Lue myös Kylmä käy keuhkoihin

Teksti Seppo Anttila Kuva Shutterstock

Vastaa