Tarkkaile toispuoleista pohjekipua

Lukulistalle
ClosePlease login

Pohkeen syvä laskimotukos voi johtaa vaaralliseen keuhkoveritulppaan, jos verihyytymä kulkeutuu pohkeesta keuhkovaltimoon.

Toispuoleinen pohjekipu voi olla laskimotukoksen oire. Hyvä kunto ei suojaa laskimotukokselta, eikä pohjekipuihin ole helppo reagoida ajoissa. Jos verihyytymä lähtee pohkeesta liikkeelle, se voi päätyä keuhkoihin ja aiheuttaa siellä vaarallisen veritulpan.

Liikkuminen pitää veren tehokkaasti liikkeessä myös verisuonten laskimoissa, joissa ei ole samanlaista verta liikuttavaa painetta kuten valtimoissa. Veri kulkee takaisin kohti sydäntä osittain lihasten tekemän pumppausliikkeen avulla.

Pitkä paikallaan istuminen työpöydän ääressä, autossa tai lentokoneen ahtailla penkeillä taas hidastavat veren liikkumista laskimoissa ja altistavat verihyytymien syntyyn. Syvä laskimotukos syntyy pohkeen alueelle, kun pohkeen takana olevissa syvissä laskimoissa kehittyy verihyytymä, joka estää verta palaamasta sydämeen ja edelleen keuhkoihin hapetettavaksi.

Tukoksen oireina ovat paikallinen kipu, pohkeen kireys ja toispuoleinen turvotus, kipualueen lämpö ja joskus sinertävä väri. Yleensä puoliero pohkeissa on niin selvä, että epäilykset kohdistuvat nopeasti laskimoveritulppaan.

Hankalin tilanne syntyy, jos pohkeet ovat kipeytyneet muutenkin kovasta harjoittelusta. Silloin laskimotukoksen aiheuttamaa kipua voi olla vaikea erottaa normaaleista lihaskivuista. Valitettavasti tukoksen oireet voivat joskus myös olla niin vähäisiä, ettei niitä huomaa.

Keuhkoveritulppa voi olla vaarallinen

Vaaralliseksi laskimotukos muuttuu siinä vaiheessa, kun verihyytymä lähtee pohkeesta liikkeelle. Pohkeesta se kulkeutuu sydämen oikeaan eteiseen ja edelleen oikean kammion kautta keuhkovaltimoon, jolloin verenkierto ja kaasujenvaihto vaikeutuvat.

Keuhkoveritulpan oireita ovat mm. äkillinen hengenahdistus, epätavallinen hengästyminen, rintakipu, ärsytysyskä ja kiihtynyt syke. Oireet eivät tule yhtä aikaa, ja ne voivat olla suhteellisen lieviä.

Osa keuhkoveritulpista paranee itsestään. Suuri verihyytymä voi kuitenkin tukkia keuhkovaltimon nopeasti, jolloin verenkierto estyy ja ihminen menettää tajuntansa. Silloin keuhkoveritulppa voi johtaa kuolemaan.

Myös nuori voi sairastua

Liikunnanharrastajien ja kilpaurheilijoiden kannattaa suhtautua toispuoleiseen pohjekipuun vakavasti. Kaikki lihassäryt eivät synny harjoittelusta. Laskimotukos voi syntyä myös nuorille ja hyväkuntoisille ihmisille. Silloin taustalla on yleensä jokin selkeä altistava tekijä, kuten jalkavamma tai perinnöllinen taipumus veren hyytymishäiriöihin.

Jos suvussa on esiintynyt paljon laskimotukoksia, suositellaan verestä tehtävää DNA-testiä. Se kertoo, onko sinulla tukoksille altistava taipumus. Hyytymistekijä V -geeniin liittyvä geenivirhe todetaan 2–4 %:lla suomalaisista.

Mikäli lähisukulaisella on ollut laskimotulppa, se kolminkertaistaa sairastumisriskin. Silloin laskimotukoksen riskiä voi pienentää merkittävästi verta ohentavan lääkityksen avulla.

Lääkitys estää tukoksia

Laskimotukosten ehkäisyyn ja niiden hoitoon on perinteisesti käytetty verta ohentavia ja veren hyytymistä estäviä varfariinivalmisteita, esim. Marevan-lääkettä. Jos henkilöllä on perinnöllinen laskimotukoksille altistava taipumus, lääkitystä jatketaan elämän ajan.

Marevan vaatii kuitenkin säännöllistä laboratorioseurantaa ja ruokavalion tarkkailua. Annostelu on tarkkaa. Vihreiden kasvisten syöminen ja K-vitamiinin saannin muutokset ruokavaliossa vaikuttavat lääkkeen tehoon. Jos Marevan-hoidon INR-arvo ei ole kohdallaan, lääkkeestä ei ole apua.

Nykyään markkinoilla on Marevania kätevämpiä lääkkeitä, kuten Eliquis, jonka vaikuttava aine on apiksabaani. Uudet lääkkeet eivät vaadi säännöllistä laboratorioseurantaa eikä samanlaista ruokavalion tarkkailua. Niitä käytetään myös verihyytymien estämiseksi esim. lonkan tai polven tekonivelleikkauksen jälkeen. Ainut selkeä haittapuoli on se, että ne ovat Marevania selvästi kalliimpia.

Hyvä kunto ei suojaa laskimotukokselta

Erittäin hyvässä kunnossa oleva 40-vuotias ystäväni hieroskeli ja venytteli voimallisesti kipeää pohjettaan usean päivän ajan. Toinen pohje oli kivuton, mutta toisen särky yltyi.

Kun kipu ei hellittänyt, hän kävi hiihtolenkin jälkeen hieromassa pohjettaan kylpylän voimakkaimmassa vesisuihkussa.

Kipu alkoi haitata jo kävelyä, joten mies meni lääkärin vastaanotolle. Seuraavaksi häntä siirreltiinkin sairaalasängyllä, sillä lääkäri määräsi hänet välittömästi liuotushoitoon. Päätöksen hoidosta ilman laajempia tutkimuksia lääkäri teki pikaisesti kuultuaan, että toinen pohje oli kipuillut useita päiviä ja että miehen isällä oli ollut laskimotukoksia.

Hoito aloitettiin heti, koska vaarana oli, että verihyytymä lähtisi pohkeesta liikkeelle ja kulkeutuisi sydämen kautta keuhkovaltimoon. Hoitava lääkäri piti melko varmana, että potilaalla oli perinnöllinen taipumus tukosten syntymiseen, eivätkä hyvä kunto ja ahkera harjoittelu silloin estä tukosten syntymistä.

Toinen hyväkuntoinen ja saman ikäinen tuttavani sairasti embolian eli keuhkoveritulpan. Pohkeessa oli ollut laskimossa verihyytymä, joka kulkeutui keuhkovaltimoon. Hänellä oli onni matkassa, sillä keuhkoveritulppa oli lieväoireinen ja parani nopeasti.

Keuhkoveritulppa tuli yllätyksenä. Vaikka hän on koulutukseltaan fysioterapeutti, mies ei osannut pitää lievää toispuoleista pohjekipua vaarallisena, vaan harjoittelusta johtuvana normaalina arkuutena. Hoitava lääkäri kertoi, että joskus pohkeen oireet voivat olla varsin vähäisiä ja vaikeasti huomattavia.

Koska pitkät lentomatkat lisäävät laskimotukoksen riskiä, esimerkiksi jotkut maratonia harrastavat lääkärit saattavat ottaa ennen hyvin pitkää lentoa verta ohentavan hepariinipistoksen. Myös tukisukkia he käyttävät huomattavasti useammin kuin tavalliset juoksunharrastajat, koska he tuntevat pitkäkestoisen istumisen riskit.

Nämä lisäävät riskiä

  • Pitkät auto- ja lentomatkat tai työskentely paikallaan työpöydän ääressä ilman säännöllisiä jaloittelutaukoja
  • Erilaiset jalkavammat, joihin liittyy mm. sisäistä verenvuotoa
  • Yhdistelmäehkäisypillerit, jos henkilöllä on perinnöllinen taipumus laskimotukoksiin
  • Veren hyytymishäiriöön liittyvä perinnöllinen taipumus
  • Muut klassiset vaaratekijät, kuten leikkaus, murtuma ja vaikea infektio, lisäävät todennäköisesti tukosvaaraa, jos perinnöllinen taipumus

Näin torjut

  • Säännöllinen jaloittelu ja reipas pohjejumppa ja istumisjaksojen pitäminen korkeintaan tunnin mittaisina
  • Mittojen mukaan tehdyt ja hoitoon tarkoitetut tukisukat pitkään istumiseen
  • Ajoissa lääkäriin, jos pohjekipu on selkeästi toispuoleinen
  • Hyytymistä hillitsevä lääkitys perinnöllisiin hyytymishäiriöihin

 

Teksti Seppo Anttila Kuva Shutterstock

Juttu julkaistu Juoksijassa 5/2020