Taloudellisuutta juoksuun – löydä paras askelrytmisi

Juoksetko liian pitkällä askeleella ja harvalla askelrytmillä? Askeleen tihentäminen tekee juoksusta helpompaa ja vähentää rasitusvammoja – ja lopulta parantaa myös juoksuvauhtia. Juoksu on väsyttävää lompsuttelua.

Lasse Virén 70 vuotta – olympialegenda muistelee uraansa Juoksija-lehden haastattelussa vuonna 1985.

Nelinkertainen olympiavoittaja Lasse Virén täyttää 22. heinäkuuta komeat 70 vuotta.

Näin kehität hapenottoa

Hapenottokyky on tärkein fysiologinen tekijä kestävyydessä. Lue tästä, kuinka parannat hapenottokykyäsi.

Janne Ukonmaanahon ohjelma kuntojuoksijalle

”Juoksuharjoittelussa kaikkein tärkeintä on maltillinen aloitus ja säännöllinen lenkkeily. Kun tavoitteet kovenevat, tarvitaan myös vauhtikestävyyden kehittämistä.

Ota hyöty irti sykemittarista

Oikean juoksuvauhdin ja rasitustason valinta on oleellista juoksuharjoittelussa. Valtaosa kestävyysharjoittelusta pitää tehdä riittävän kevyellä rasituksella, mutta toisinaan kannattaa kiristää menoa ja juosta oman mukavuusalueen ulkopuolella.

Ari Suhonen: ”Vain kovat kisat kehittävät”

Sara Kuivistoa valmentava Ari Suhonen kertoo, että arvokisojen finaalijuoksijaksi päästäkseen on  kilpailtava säännöllisesti kovissa kansainvälisissä kilpailuissa. Ex-huippumaileri Ari Suhonen kertoo videohaastattelussa kovista kansainvälisistä kilpailuista, 400 metrin merkityksestä mailerille sekä suhteestaan valmennettavansa Sara Kuiviston kanssa.

Juoksumatto helpottaa talvilenkkejä

Juoksumatto on mukava keino helpottaa talven juoksulenkkejä, varsinkin loskan, liukkauden ja pimeyden kiusatessa ulkona juoksua. Kotiin sijoitettu matto helpottaa myös lastenhoitoa ja antaa mahdollisuuksia omille lenkeille.

Siirrettävä side lisää hiihdon mukavuutta

Lumen kovuuden ja kosteuden muuttuessa siteen siirtäminen voi parantaa luistelusuksen luistoa, suuntavakautta ja yleistä hiihdettävyyttä. Perinteisen suksessa siirto säätää pidon ja luiston suhdetta.

Sara Kuivisto ja Ari Suhonen: ”Tähtäämme tosissaan hallikauteen” (video)

Yleisurheilun EM-kilpailuissa 800 metrillä ja 1 500 metrillä juossut Sara Kuivisto (Borgå Akilles) lähtee innolla kohti uutta kautta. Porvoolaisen kaudesta on tulossa sekä rytmityksen että harjoittelun osalta erilainen kuin aiemmista vuosista.

Hiit-harjoittelu edistää terveyttä

Onko HIIT hyödyllistä kuntoilijalle? Kovatehoiset intervallit kiinnostavat yhä enemmän kuntoilijoita ja jopa terveysliikkujia. Riittääkö muutaman minuutin kova puristus nostamaan kuntoa? Perinteiset liikuntasuositukset ovat jo vuosikymmeniä kehottaneet ihmisiä tekemään runsaasti rauhallista aerobista liikuntaa.

Berliinin maraton – Eliud Kipchoge juoksee kohti historiaa

Berliinissä nähtiin jälleen hurja maraton, kun uusi maailmanennätys näki päivänvalon 16. syyskuuta.

Peruskunto luo kestävyysjuoksun perustan

Kestävyys kehittyy yksinkertaisella perusharjoittelulla. Kun tehoa tulee lisää, harjoituspäivien rytmityksellä on suuri merkitys. Voimaharjoittelun sijoittaminen kestävyysjuoksijan ohjelmaan vaatii enemmän huomiota.

Pitkä lenkki – tehokkain kestävyysharjoitus

Pitkä lenkki on tehokkain tapa parantaa kestävyyttä ja elimistön aerobista kuntoa. Kestoharjoitelulla on yksiselitteisiä terveydellisiä vaikutuksia yleiskuntoon.

Aitadrillit tuovat notkean askeleen

Rohkeasti urheilukentälle! Liikkuvuus ja elastisuus paranevat, kun otat aitaharjoitteet eli aitadrillit harjoitusohjelmaasi. Kuntoilijatkin voivat hyödyntää yleisurheilun erikoisharjoitteita.

Maksimaalista kestävyyttä ja hapenottokykyä pitkien vetojen avulla

Pitkien vetojen ensisijaisena tavoitteena on kehittää maksimaalista kestävyyttä, aerobisen suorituskyvyn terävintä kärkeä. Usein pitkiä vetoja kutsutaan myös hapenottovedoiksi.

Maratoonarin kolme tärkeintä harjoitusta

Pitkille matkoille kuten maratonille tähtävään juoksijan harjoittelu kannattaa rakentaa kolmea tärkeää harjoitusta rytmittäen. Hyvässä maratonohjelmassa on kolme avainharjoitusta.

Tunne sykealueet – näin syke ohjaa harjoittelua

Oikean rasitustason ja juoksuvauhdin valinta on oleellista juoksuharjoittelussa. Yksinkertaisin ja yksilöllisin keino rasitustasojen määrittämiseksi on syke.