Hapenottokyky

Hapenottokyky kehittyy hyvän peruskunnon ja vauhtikestävyyden myötä. Myös anaerobista harjoittelua tarvitaan jonkin verran, jotta se ei ole pullonkaula hapenoton kehittymiselle.

All Vain artikkelit
Maksimaalinen hapenottokyky, kymppi
Juoksuharjoittelu

Hapenotosta vauhtireserviä 

Maksimaalinen hapenottokyky, VO2 max, on kestävyysjuoksijalle tärkeä perusominaisuus. Kuntoilijalle ja terveysliikkujalle hapenottokyky kertoo yleiskunnon tason.

Norja hiihto
Hiihto

Miksi Norja jyrää?

Kestävyyslajien valmennustietous on Suomessa korkealla tasolla, ja hiihdossa toimii paljon osaavia valmentajia. Tätä taustaa vasten herää kysymys, miksi norjalaiset voivat olla niin hyviä ja suorastaan ylivoimaisia etenkin hiihtolajeissa?

Juoksuharjoittelu

5 vinkkiä hapenottokyvyn kehittämiseen

Maksimaalinen hapenottokyky (VO2MAX) on tärkeä kestävyyden mittari. Sen harjoitettavuus on voimakkaasti synnynnäinen ominaisuus, mutta hyvää hapenottokykyä ei voi olla ilman riittävää perusliikuntaa ja harjoittelua. 

Vaihtelua
Hyvä kunto

Tutkittua: Vaihtelua kaikin keinoin

Kestävyyslajeissa urheilijoilla ja harrastajillakin kehitys pysähtyy jossain vaiheessa, mikäli heille ei löydy uudenlaista harjoitusärsykettä. 

Juoksu

Vuorijuoksija testissä – testimaton jyrkkyys 21 prosenttia!

Vuorijuoksija tarvitsee hieman eri ominaisuuksia kuin tasaisten reittien juoksija lyhyemmillä matkoilla. Vuorijuoksija Janne Marin ja liikuntafysiologi Juha Sorvisto Liikuntakeskus Pajulahdesta ovat kehitelleet yhteistyössä pitkille matkoille soveltuvaa testiä.

syke
Juoksuharjoittelu

Hapenottokyky – VO2 max

Kerromme artikkelissa Pitkää vetoa & hapenottoa maksimaalisen kestävyyden ja sen rinnakkaisominaisuuden maksimaalisen hapenottokyvyn, VO2 max, kehittämisestä. Maksimaalista hapenottokykyä pidetään parhaana aerobisen kestävyyskunnon mittarina.

Pitkää vetoa & hapenottoa

Pitkät vedot ovat askel kohti kovempaa kisakuntoa. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: pitkät vedot ja intervallit, toistojuoksut, hapenottovedot – tai tuttavalliset tonnit.

Aerobinen kynnys
Hiihtoharjoittelu

Malttia pitkille lenkeille

Huolimattomasti tehdystä matto- tai kenttätestistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä, jos aerobinen kynnys määritetään liian korkeaksi, muistuttaa liikuntafysiologi Matti Jääskeläinen.

hapenottokyky
Hiihtoharjoittelu

Huipenna hapenottokykysi!

Hyvä hapenottokyky kertoo kestävyydestä, mutta se on tärkeä ominaisuus myös yleisen terveyden kannalta. Vetoharjoittelun lisäksi sprinttiä pidemmät kisat ovat parasta harjoitusta hapenottokyvyn kehittämiseksi.

Hevosen kunto
Hyvä kunto

Haaveena hevosen kunto!

Haaveena hevosen kunto! Kilpahevosia tutkimalla on mahdollista saada tietoa myös urheilijoiden kestävyysharjoittelun tueksi. 

keuhkot ja kestävyys
Terveys

Keuhkot ja kestävyys

Terveet keuhkot eivät yleensä rajoita kestävyyssuorituskykyä, mutta niiden muovautuvuudesta ei vielä tiedetä tarpeeksi, jotta harjoitteluvaikutuksista voisi sanoa keuhkoihin liittyen varmoja faktoja. Vuoristoharjoittelussa nuorten urheilijoiden kannattaa pitää maltti matkassa, jotta keuhkojen kalvot eivät paksune kovasta tehoharjoittelusta korkealla.

Hapenoton-nopeus
Hiihtoharjoittelu

Paranna hapenoton nopeutta

Hiihdossa, maastojuoksussa, suunnistuksessa ja vaihtelevavauhtisessa ratakisassa on tärkeää saada nostettua mahdollisimman nopeasti hapenotto riittävän korkealle tasolle. Mitä nopeammin saavutat aerobisen maksimitasosi, sitä vähemmän syntyy happivelkaa rytminvaihdoksissa, kiihdytyksissä tai ylämäissä.

hyvä hapenottokyky
Juoksuharjoittelu

Happi kulkemaan pitkillä vedoilla 

Pitkät tehovedot ja maksimaalinen kestävyys liittyvät hapenottokykyyn. Ne ovat tuttuja termejä kilpajuoksijoiden harjoittelussa, ja samat fysiologiset ominaisuudet toimivat myös kuntojuoksijoilla.

hapenottokyky
Hyvä kunto

Naisten lihasten hapenottokyky on parempi kuin miesten!

Absoluuttinen maksimaalinen hapenottokyky on eri asia kuin kyky hyödyntää lihaksiin päätynyttä happea. Naisten absoluuttinen ja koko kehon painoon suhteutettu maksimaalinen hapenottokyky on usein pienempi kuin miesten.

Pitkät vedot tuovat kestävyyskisoissa tarvittavia ominaisuuksia.
Juoksu

Maksimaalista kestävyyttä ja hapenottokykyä pitkien vetojen avulla

Pitkien vetojen ensisijaisena tavoitteena on kehittää maksimaalista kestävyyttä, aerobisen suorituskyvyn terävintä kärkeä. Usein pitkiä vetoja kutsutaan myös hapenottovedoiksi.

Terni VO2 tarkoittaa maksimaalista hapenottokykyä. Se syntyy hengitys- ja verenkietoelimistön kyvystä kuljettaa happea ja lihasten kyvystä hyödyntää happi lihastyössään.

Hapenottokyvyn mittayksikkönä on hapen määrä millilitroina kehon painokiloa kohti yhden minuutin aikana (VO2 max, ml/kg//min). Maksimaalinen hapenottokyky voidaan määrittää täsmällisesti rasitustestissä laboratorio-olosuhteissa muun muuassa hengityskaasuja mitaten.

Hapenottokyky kehittyy ensisijaisesti riittävän aerobisen harjoittelun avulla. Määrän lisäksi tarvitaan harjoituksia, jotka ovat teholtaan vähintään 80 prosenttia maksimaalisesta sykkeestä. Mitä alhaisempi henkilön lähtötaso on harjoittelumäärän suhteen, sitä merkittävämpi kehitys on odotettavissa kun harjoittelua lisätään. Myös perintötekijät vaikuttavat voimakkaasti hapenottokyvyn harjoitettavuuteen.