Kevyillä juoksukengillä kisavauhtiin

Paksupohjaiset juoksukengät ovat entistä suositumpia, myös kisakäytössä. Tarvitaanko enää kevyitä juoksukenkiä? Kyllä tarvitaan, jos haluat kehittyä juoksijana! Kevyiksi kengiksi voidaan luokitella niukoista materiaaleista tehdyt jalkineet, ns.neutraalit, ilman ylimääräistä tukea olevat jalkineet ja taannoin suositut paljasjalkakengät.

8 sääntöä kohti kisakuntoa

Talvi on kulunut peruskuntoa tiiviisti rakentaen. Nyt on aika nostaa kisavirettä kohti kesää. Kokosimme periaatteita, jotka kehittävät juoksunopeutta ja suorituskykyä. 

Koululaisten kevätkirmaus Olympiastadionilla

Helsingin Olympiastadion täyttyy jälleen innokkaista viestijuoksijoista, kun perinteinen ruotsinkielisten koulujen Stafettkarnevalen juostaan 20.–21. toukokuuta.

Keväthölskettä Aktia-maantiejuoksucupissa

Sotungin maantie on tullut monelle juoksijalle tutuksi talven säännöllisenä testikisana.  Se kaikki alkoi jo 1980-luvulla, kun Talli-58:n juoksijat pitivät omia kuukausittaisia testijuoksujaan Vantaalla Tuusulantien varrella. Kun tie joutui remonttiin, juoksulle piti etsiä uusi paikka.

Alisa Vainio huippuaikaan Rotterdamin maratonilla: 2.29.56

Alisa Vainio jatkoi hyvää talvikuntoaan Rotterdamin maratonilla tänään sunnuntaina. 24-vuotias Lappeenrannan Urheilu-Miesten juoksija sijoittui kovassa seurassa seitsemänneksi uudella ennätyksellään 2.29.56.

Turun Urheiluliitto juhli Karhu-viestissä

Turun Urheiluliitto otti voitot niin miesten kuin naistenkin perinteisessä Karhu-viestissä lauantaina 9. huhtikuuta.

5 vinkkiä juoksumotivaation parantamiseen

Lenkillä pitäisi käydä, mutta into ei aina tahdo riittää. Mistä saisin lisää motivaatiota?

Monipuolista juoksuharjoittelua

Kuntoilijoiden harjoitusohjelmat tähtäävät useimmiten maratonille tai puolimaratonille. Tavoitteena voi kuitenkin olla myös lyhyemmät matkat, kymppi tai jopa ratajuoksujen keskimatkat. Näille matkoille harjoittelu antaa saman kestävyys- ja terveysvaikutuksen kuin maratontreeni, mutta on samalla paljon monipuolisempaa, kun lihaskunto ja nopeus on otettava enemmän huomioon.

1 Comments

Ylämäet tekevät juoksijan

Keväiset maantiet aukeavat, ja samalla juoksijan harjoittelumahdollisuudet monipuolistuvat. Ylämäkijuoksu pitävällä alustalla on paras harjoittelun tehokeino. Mäkijuoksulla voit kehittää melkeinpä kaikkia ominaisuuksiasi.

Pohjoismaiden juniorit kovassa vauhdissa

POHJOISMAISET JUOKSIJAT ovat tehneet mielenkiintoisia tuloksia talven hallikisojen 3 000 metrillä. Ilottelun aloitti vasta 18-vuotta täyttänyt tanskalainen Joel Ibler Lillesø juoksemalla Ruotsin Sollentunassa tammikuun lopulla tuloksen 7.48,34.

Ehkäise rasitusvammat, kun siirryt lumelta ja jäältä juoksuun

Tänä keväänä runsasluminen talvi jatkuu vielä pitkään. Juoksijan tekee kuitenkin mieli jo juoksulenkeille komean talven jälkeen.

Hapenottokyky – VO2 max

Kerromme artikkelissa Pitkää vetoa & hapenottoa maksimaalisen kestävyyden ja sen rinnakkaisominaisuuden maksimaalisen hapenottokyvyn, VO2 max, kehittämisestä. Maksimaalista hapenottokykyä pidetään parhaana aerobisen kestävyyskunnon mittarina.

Pitkää vetoa & hapenottoa

Pitkät vedot ovat askel kohti kovempaa kisakuntoa. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: pitkät vedot ja intervallit, toistojuoksut, hapenottovedot – tai tuttavalliset tonnit.

Maratonkoulu osa 4 – kilpailuun valmistautuminen

Juoksijan 4-osaisessa maratonkoulussa on edetty viimeiselle, kilpailuun valmistavalle jaksolle. Viimeisen 2–3 viikon aikana huipennetaan kunto kisaa varten!

Aloittelijan etapit hyvään juoksukuntoon

7 askelmaa, joita seuraamalla aloitat juoksuharjoittelun.

Vauhtikestävyyden vaihtoehdot

Vauhtikestävyys on tärkeä ominaisuus, kun kestävyysjuoksija haluaa parantaa suorituskykyään hyvän peruskunnon pohjalle. Kuntojuoksijalla fysiologia toimii kuten huippumenijälläkin. Tehokkaan vauhtikestävyyden harjoitukset täytyy soveltaa kuitenkin jokaisen yksilölliselle tasolle. 

Kommunikoitko ihmisen vai mittarin kanssa?

Urheiluvalmennuksen teemoja ovat yhä enemmän sykkeet, maitohappojen mittaukset ja kuntotestaukset. Kun uusia mittareita ja teknisiä apuvälineitä keksitään, ne otetaan heti innokkaasti käyttöön.

Juoksija-lehti pääkirjoitus: Vähentääkö urheiluseuratoiminta nuorten liikkumista?

Lasten ja nuorten fyysinen kunto on heikentynyt ja liikunta vähentynyt. Sama näkyy myös armeijaikäisten nuorten miesten kunnossa. Hyvä- ja heikkokuntoisten 80/20-suhde on kääntynyt vuosikymmenten saatossa päinvastaiseksi.

Yksinkertaista treeniäsi – juoksuharjoittelun 3 kulmakiveä

Ohjelman yksinkertaistaminen voi olla viisasta kuntoilijoille, ja hyvää se saattaisi joskus tehdä myös kilpajuoksijalle. Esittelemme tässä kolme kulmakiveä harjoitteluun pelkistettyä ohjelmaa varten.

5 vinkkiä juoksijan hiihtoharjoitteluun

Hiihto on yksi parhaista aerobisen harjoittelun lajeista. Sydän ja verenkiertoelimistö eivät tee eroa siitä, minkälaisesta työstä kehittävä rasitus syntyy.

Maratonkoulu osa 3 – erikoisharjoittelun kausi

Tällä jaksolla kehitetään pitkäaikaista kestävyyttä. Nämä ovat tärkeimmät viikot ennen maratonia.

Kolme askelta hyvään juoksukuntoon

Talvi sopii erityisen hyvin kestävyysprojektin aloitusajaksi. Aseta kesään tavoite – vaikkapa kisa tai tietyn reitin tai ajan juokseminen.

Vaali nopeaa juoksua myös talvella

Kestävyysjuoksija takoo kilometrejä ja tehoharjoituksia. Mutta kuinka käy nopeuden raskaan harjoittelun ohessa? Äkkiseltään voisi ajatella, että nopeuden kehittäminen on yksinkertaista.

5 vinkkiä rasitusvammojen ehkäisyyn

Talvi ja kevät ovat kestävyysjuoksijalle raskainta harjoitteluaikaa. Kokonaiskuormitus on suurimmillaan, ja talven kovat olosuhteet lisäävät rasitusvammojen riskiä.

Jaksottaen vai tasaisesti?

Harjoittelun yksi perusperiaatteista on ollut jaksottaminen. Eri ominaisuuksiin keskitytään eri kausina harjoitusvuoden aikana.

Sara Kuiviston olympiavuosi

Neljä komeaa Suomen ennätystä viime kesänä Tokion olympiaradalla nostivat Sara Kuiviston maailman ehdottomalle huipputasolle naisten keskimatkoilla. 800 metrin finaalipaikka jäi lopulta vain 0,13 sekunnin päähän välieräjuoksussa, jossa tuloksena oli maaginen kahden minuutin alitus ajalla 1.59,41 ensimmäisenä suomalaisnaisena.

1.02.52 – naisten puolimaratonin uusi ME

Sen juoksi Etiopian Letesenbet Gidey, 23, Valenciassa lokakuussa, ja entinen ME alittui minuutilla ja 10 sekunnilla. Tulos on huima, sillä vain kaksi suomalaismiestä on päässyt historian saatossa kovempaa.

Juoksijan perusharjoittelu – tarkkuutta treeneihin

Kun juoksija kertoo tehostavansa harjoitteluaan, yleensä se tarkoittaa satsaamista tehoharjoituksiin. Suurin kehittymisen mahdollisuus löytyisi kuitenkin todennäköisesti perusharjoittelusta.

Aerobinen kynnys – tärkeä ja kiistelty

Suomalaisessa valmennusopissa kestävyysominaisuudet jaetaan aerobiseen perus- ja vauhtikestävyyteen sekä anaerobiseen maksimi- ja nopeuskestävyyteen.

Nyyttärimaraton – Helsinki 30.11.2021

Maraton1 Heli Lehtinen 4.42.102 Juha Kemiläinen 4.44.293 Veikko Ollila 4.51.304 Kari Rask 4.57.005 Ewa Strojnowska 6.09.166 Hans Mannstén 6.09.17

Maratonkoulu osa 2 – monipuolista vauhtia

Toisella peruskuntojaksolla juoksuvauhdit monipuolistuvat. Ensimmäisellä 4–8 viikon peruskuntojaksolla loimme pohjaa tulevalle harjoittelulle.

Juoksu ja ikääntyminen – sopeuta harjoittelua kehon muutoksiin

Ikääntyminen heikentää fyysistä kuntoa. Juoksu läpi elämän on kuitenkin mahdollista.

Maratonkoulu osa 1 – peruskuntokausi

Tavoitteellisella harjoittelulla kohti maratonin haastetta. 4-osaisen maratonkoulun ohjeilla voit valmistautua haluamallesi maratonille.

Ahkeran treenaajan ongelma: Harjoittelun puuroutuminen

Juoksija harjoittelee kovaa ja monipuolisesti, mutta ahkerasta työstä huolimatta kehitystä ei tapahdu. Syynä on todennäköisesti harjoittelun yliohjelmointi, jossa erilaisia kuormittavia treenejä on liian lähellä toisiaan eikä elimistö ehdi enää palautua.

Pakina: Paunosen piikkarit

Urheilussa käytetään usein sanontaa, että nuoria lupauksia jalostetaan huipulle. Taustalla on varmaan hyvä ajatus, mutta varsin kylmän kalsea ilmaisu kun puhutaan nuoren ihmisen kehittymisestä entistä paremmaksi urheilijaksi.

Juoksijan syksyn muistilista

Syksy on juoksijan parasta aikaa luoda pohjaa ja peruskuntoa seuraavan kesän tuloksille. Jos et juokse ympärivuotisesti, niin rospuuttokauden liikunnalla on tärkeä merkitys kevään juoksutreeneille.

Valakyykky – liikkuvuutta kehoon

Valakyykky on erinomainen koko kehon liikkuvuusliike. Välineeksi riittää pitkä keppi, lisäpainoja ei tarvita.

Näin kunto nousee – juoksu vaatii pohjatyötä

Aloitatpa tuloksiin tähtäävän harjoittelun mihin aikaan vuodesta tahansa, ensimmäinen tavoite on nostaa peruskuntoa. Tehoharjoittelu ilman kunnollista pohjatyötä ei tuota parasta lopputulosta.

2 Comments

Kävely nostaa peruskuntoa – 5 vinkkiä kuntokävelyyn

Kävely on mainio treenimuoto myös juoksijalle. Aina ei tarvitse mennä sykkeet korkealla ja hapenottoa hipoen, vaan rauhallinen kävely antaa mukavasti helppoa peruskuntoa ja hellii kehoa.

Sauvalenkkejä juoksijoille

Sauvakävelyä pidetään usein vain helppona liikuntamuotona, mutta sitä voidaan soveltaa myös juoksijoiden harjoittelussa. Varsinkin syksy on hyvä aika kokeilla jotain erilaista ja tehdä harjoituksia poissa tasaisilta juoksureiteiltä.

SAUL mestaruusmaraton – Jyväskylä 18.9.2021

SAUL mestaruusmaraton miehet Jukka Rahkonen Polvijärven Urheilijat M40 2.37.33 Tomi Forsblom Lempäälän Kisa M45 2.41.16 Jami Tirkkonen Rauhalahti Road Runners M45 2.41.17 Marko Juvonen Polvijärven Urheilijat M40 2.41.22 Heikki Hakkarainen Hippoksen Maratonkerho M35 2.47.24 Janne Männikkö Team Raju M40 2.48.03 Jonne Karanta Rovaniemen Road Runners M50 2.48.16 Timo Serenius Vihdin Urheiluveteraanit M45 2.48.17 Jukka Kauppila...

5 juoksuvinkkiä syksyyn

Syksy saapuu, ja se on parasta aikaa kuntoilulle. Raikkaat kelit houkuttelevat lenkille.

Kuuma tulevaisuus

Tokion olympialaisissa kilpailtiin jälleen trooppisissa olosuhteissa, kuumassa ja kosteassa säässä. Kisakommenteissa todettiin korkeat lämpötilat, yleensä 35 °C:n paikkeilla, mutta ilmankosteuden merkityksestä puhuttiin hyvin vähän.

Kestojuoksua vai intervalleja?

Kestävyysjuoksijat ja kuntoilijat harjoittelevat nykyisin entistä monipuolisemmin. Treenaus ei ole enää pelkkää pitkää lenkkiä.

Tulosten taustaa: Ruotsin Lovisa Lindh ja Andreas Almgren

Pari nostoa Ruotsi-ottelun ensimmäiseltä päivältä. Ruotsin Lovisa Lindh voitti naisten 800 metriä.

Juoksija-lehti pääkirjoitus: Olisiko olympiakisoissa jotain hyvääkin?

Tokion olympiakisat ovat onnellisesti ohi, vaikkakin vuoden viiveellä. Koronaryöpyltä säästyttiin, eikä pelätty taifuunikaan yllättänyt.

Tokio 2020 – kuumia tunteita

Koronaepidemia ja kova julkinen kritiikki varjostivat Tokio 2020 olympiakisoja. Kisat kuitenkin pidettiin, mutta ilman yleisöä. Siitä huolimatta urheilijat antoivat olympiaradalla kaikkensa.

Pitkään juoksukilpailuun valmistautuminen – avausveto virittää kisakunnon

Voiko kuntojuoksija hyötyä kilpajuoksijoiden tavasta tehdä avausveto 2–3 päivää ennen tärkeää kisastarttia?

Tokion olympialaiset: Miesten kymppi ilman ennakkosuosikkia

Tokion olympialaisten yleisurheilun ensimmäisenä kisapäivänä perjantaina ohjelmassa on yksi finaali: miesten 10 000 metriä (klo 14.30 Suomen aikaa).  Tällä kertaa kisassa ei ole selkeää voittajasuosikkia. Olympiakymppi on suomalaisten perinnelaji, sillä mitalihistoriassa siniristilippu loistaa edelleen kärjessä seitsemällä olympiavoitolla ja 15 mitalin yhteismäärällä.

Tokion olympialaiset: Triathlonin voitto Norjaan

Työhevonen voitti juoksussa gasellit! Näin voidaan sanoa, kun Norjan Kristian Blummenfelt runnoi olympiatriathlonin päätösetapilla 10 kilometrin juoksussa olympiavoittajaksi. Hopeamitalisti, Iso-Britannian Alex Yee, 23, ja pronssille yltänyt Uuden-Seelannin Hayden Wilde, 23, ovat molemmat huipputason juoksijoita.