Kestävyysharjoittelu

Kestävyysharjoittelu rakentuu rauhallisen aerobisen harjoittelun varaan, joka kehittää pitkällä tähtäimellä hengitys- ja verenkiertoelimistöä. Tulosurheilussa kestävyysominaisuutta terävöitetään harjoituskauden edetessä tehokkaammilla vauhti- ja maksimaalisen kestävyyden harjoituksilla.

Kestävyysharjoittelu perustuu suureen määrään. Aerobisen harjoittelun hyödyt syntyvät kevyellä rasituksella, mutta vastaavasti harjoittelua voidaan tehdä runsaasti. Aerobinen harjoittelu saa aikaan elimistössä monia eri muutoksia, ja ensimmäiset sopeutumisen merkit ovat havaittavissa jo parin lenkin jälkeen. Kevyellä rasitustasolla tehtävä kestävyysharjoittelu, peruskuntoharjoittelu, kehittää parhaiten elimistön rakenteellisia ominaisuuksia. Peruskestävyydellä luodaan pohjaa kovemmalle harjoittelulle. Aina ei kestävyysharjoittelussa onnistuta. Syitä voi olla kaksi, ensinnäkin puhtaaseen aerobiseen harjoitteluun ei malteta keskittyä riittävän pitkäjänteisesti, vaan rasitustasoja yritetään nostaa liian nopeasti. Toiseksi elimistön edullinen aerobinen tasapaino rikotaan liian usein kuluttavalla anaerobisella harjoittelulla. Nuorten kohdalla kestävyysominaisuuksien kehittyminen jää vajavaiseksi, jos aerobista harjoittelua ei tehdä tarpeeksi. Harjoittelussa korostetaan monipuolisuutta, mutta usein unohdetaan yksi sen olennainen osa eli kestävyys. Aerobinen harjoittelu kehittää elimistöä pitkällä tähtäimellä ja saa aikaan pysyviä muutoksia aineenvaihdunnassa sekä sydän- ja verenkiertoelimistössä. Kestävyysharjoittelun vaikutuksia ei ole pelkästään melko nopeastikin syntyvä suorituskyvyn paraneminen vaan myös pitkäkestoiset terveysvaikutukset. Ota kestävyysharjoittelu elämäntavaksi. Juoksun ohella aerobista kuntoa rakentavat muun muassa hiihto, pyöräily, sauvakävely ja uinti.